Heippa taiku79
No vastailempa esittämiisi kysymyksiin toivottavasti on apua vastauksista.
Älä lopeta mielialalääkkeiden käyttöä yhtääkkiä sillä muutos tulee nopeasti vaan hiljakseen vähentäen ja ehdottomasti pitää lääkäriltä kysyä neuvoa ja opastusta.
Kyllä varmaan tunne elämään vaikuttaa sinulla menevät tämän hetken asiat.
Oletko ajatellut asijaa sillä minun mielestä olet kahden miehen loukussa???
Kun sulla on eroprosessi menossa niin oisko kannattanut hetki olla itsekseen ja vähän asioita miettiä ja ajatella.
Se olisi kyllä tärkeätä että olisi ystäviä / kavereita että voi ongelmia kertoa ja puhua sillä se helpottaa elämää kun murheita voi purkaa.
Mutta jos ei ole ketään jolle voisit puhua niin soita esim tukipuhelimiin niin saat keskusteluapua.
Sanoisin että älä uudelle miehellesi kerro kaikkia asioita mitä tunteita ja ajatuksia käyt mielessäsi sillä jos kaikki noi mainitsemasi asiat kerrot niin vaan asiat mutkistuvat kummasti ja siinä on sitten selvittämistä ja kumpikin kärsii, mut valehdellakaan ei saa.
Itse sinun pitää ratkaisut tehdä mut kannattaa muistaa että kun uusi ihmis suhde kehittyy niin alussa se on onnea mut arki astuu kuvaan noin kahden vuoden kuluttua niin sitten onni punnitaan mut mieti ja pohdi asioita ota kummastakin hyvät ja huonot puolet ja tee ratkaisut niiden perusteella, tosin mielestäni olet ratkaisun tehnyt jo.
Joo kirjoita vaan miten olet jaksanut ja saanut asiat kuntoon.
Kivaa kevättä sulle

Heippa taas!
Kävin puhumassa lääkärilleni mietteistäni, ja hänen mielestään en ole hyväksynyt eroa virlä täysin. Kaikki tunteeni ovat aivan normaaleja eroon liittyviä tunteita....olen ehkä yrittänyt paeta niitä uuden miehen avulla. Uusi suhde luonnollisesti herättää voimakkaita positiivisia tunteita, ja nyt alkuhuumaantumisen laantuessa eron aiheuttamat negatiiviset tunteet pääsevät esiin. Niin kai se on....Luulin käsitelleeni kaikki eroon liittyvät asiat, mutta ei se käykään noin pian. Kahdeksan avioliittovuoden jälkeen vaatii aikaa että hyväksyy kaiken tapahtuneen.
Nyt en voi enää mitään sille että olen jo uudessa suhteessa. Kesken oleva eroprosessi vaikeuttaa uuden suhteen luomista, mutta toivotaan että se ei kaada sitä. Uudesta miehestä en halua erota....Se päätimme, etten hänelle puhu eron aiheuttamista tuntemuksista, vaan teen sen ammattiauttajan tai muiden ystävien kanssa.
Olen malttamaton monessakin suhteessa....kaiken pitäisi tapahtua nopeasti.....
Ja kun en osaa/uskalla/pysty tekemään päätöstä heti, stressaannun ja mietin kaiken aikaa asioita. Se saa minussa aikaan ahdistusoireita. Aloitin mielialalääkityksen uudelleen....Ja lääkäri sanoi etten enää saa oma-aloitteisesti lopettaa sitä.....Olen ilmeisesti tavallista herkempi reagoimaan psyykkisesti stressiin, joten voi olla että lopun elämääni syön noita pillereitä. Elämä kun on täynnä kaikenlaisia stressin aiheita.
Sen myös päätimme uuden mieheni kanssa, että yhteenmuuttamisesta emme nyt toistaiseksi puhu....sen aika tulee sitten joskus myöhemmin. Nyt on vain keskityttävä tähän päivään.
Kiitos kaikille jotka jaksavat ajatuksiani lukea....pääasia että saan purkaa johonkin ajatuksiani ja tyhjentää päätäni...
Paistakoon kevätaurinko sydämiinne....🌻🙂🌻

Heippa Taiku 79
Joo ehdottomasti kirjoita vaan tänne niin sekin helpottaa oloasi.
Onkos sulla yhtään ystävää / kaveria jolle voisit kertoa ongelmia ja asioita???
nimittäin se olisi tärkeää että saisi asioita kertoa jollekkin.
Joo älä tee yleensäkään elämässä nopeita / äkkinäisiä liikkeitä vaan kannattaa hiljakseen elämässä edetä sillä aikaahan meillä on ja mitä ei keretä tänään tekemään niin jatketaan huomenna.
Mut se on kauheen yleistä varsinkin nuorilla että pitäs saada kaikki ja heti mut sanoisin että parempi hiljakseen edetä.
Mut neuvoisin sinua et etene uudessa suhteessa hiljakseen askel askeleelta eteenpäin ja toinen toista tukien ja kun ongelmia tulee niin heti niitä ratkomaan ja vaikka hassua sanoa niin jo seurusteluvaiheen alettua kannattaa aloittaa onnellisen parisuhteen rakentaminen ja sen eteen kannattaa tehdä töitä.
ja onni yleensä koostuu elämän pikkuasioista.
Menestustä teille

Hei Taikku!
Ero on suuri päätös,joten on ihan normaalia,että siihen liittyy voimakkaita tunteita. Et ole ainoa,joka on alkanut epäillä,kun erosta on tulossa lopullinen.(siis harkinta-aika ohi) Voimakkaat tuntemukset ja epäilykset kertovat siitä,että olet vastuullinen, harkitset tekojasi ja haluat tehdä oikein. Luin aikoinaan kirjoituksiasi,kun mietit haluatko erota.(kuten varmaan muistatkin minut..) Olen varma,että ero oli oikea päätös. Jos vielä tunnet jotain syyllisyyttä sairaan miehesi jättämisestä, voin sanoa,että se on ihan turhaa. Suhteen toimiminen vaatii aina molempien panostuksen ja ex-miehesi ei selkeästi tehnyt kaikkea. Eihän kukaan voi yksin saada suhdetta kuntoon. Joten todellakin voit rauhassa keskittyä tähän päivään!

Tuntuuko sinusta,että olet valmis uuteen suhteeseen? Ettet ole kiirehtinyt johonkin mihin et ole vielä valmis? Jokaisella meillä on oma menneisyytemme,joka vaikuttaa parisuhteeseen... jollakin se voi olla ero, edellinen vaikea suhde... itselläni se oli lähinnä lapsuuden perheväkivalta,jonka vuoksi oli vaikea luottaa miehiin. Toimivan parisuhteen rakentaminen vaatii aina voimia ja kärsivällisyyttä. Uusi miehesikin varmasti ymmärtää sen ja osaa antaa sinulle aikaa.

Ihan hyvä päätös,ettet välttämättä puhu miehellesi erotuntemuksistasi. Kuitenkin jos joskus haluat niitä hänen kanssaan jutella,niin muista kuitenkin korostaa sitä,että haluat olla hänen kanssaan etkä kadu uutta suhdetta.

Uskon että kun pääset asioissa eteenpäin ja huomaat olevasi onnellinen uuden kumppanisi kanssa,kestät myös stressiä paremmin. Jos ahdistaa,niin muista,että pahin ja vaikein (eli se huonosta suhteesta lähteminen) on jo takana! Nyt vain eteenpäin ja kohti uusia kokemuksia! 🙂 Aurinkoa ja kaikkea hyväää elämääsi!
-mellu

Kiitos Meebu, sulta saa aina niin kannustavia sanoja. Tiedän että oikean ratkaisun tein erotessani, siihen päädyn aina pohdinnoissani, mutta silti syyllistyn välillä ja mietin mitä olisin voinut tehdä toisin. Teinkö sittenkkään tarpeeksi avioliiton eteen......joitakin hyviä asioita huonosta avioliitosta kuitenkin kaipaa, mutta kai se on ihan normaalia. Minun on vain annettava aikaa itselleni ja ajatuksilleni sopeutua uuteen tilanteeseen....entinen elämä on nyt takana ja se ei tule takaisin.
Kun viime syksynä aloittelin uutta suhdetta, en ollut tarpeeksi ajatellut asiaa. Taisin paeta läpikäymättömiä tunteitani...ainakin osittain. Uusi suhde on kuitenkin kestänyt jo näin kauan vaikeuksista huolimatta, ja mikä tärkeintä, olemme pystyneet puhumaan asiat selviksi. Tahtia hiljensimme ja jatkamme rauhassa eteenpäin päivä kerrallaan.....

Olet päättänyt edetä uudessa suhteessasi rauhallisemmin. Tuohan kuulostaa siltä,että olet kuitenkin tosissasi uuden miehesi kanssa,etkä halua pilata suhdettanne turhalla kiirehtimisellä. Se taas kertoo että välität miehestäsi aidosti. Monet tekevät sen virheen,että etenevät liian nopeasti. Itsekin olen joskus tehnyt sen virheen. Luulin ettei kumppanini ymmärtäisi, jos kertoisin etten ole valmis etenemään yhtä nopeasti kuin hän. En kertonut ja siihen se sitten kaatuikin... ☹️

Se on ihan normaalia että kaipaat entisen avioliiton hyviä asioita. Kahdeksan vuotta on pitkä aika ja siihen mahtuu varmasti paljon hyvääkin. Ja sehän on vain hyvä juttu,että sinulle on jäänyt avioliitosta myös hyviä muistoja. Ne varmasti auttavat pääsemään yli niistä huonoista kokemuksista joiden takia erositte. Tai en tiedä miten itse ajattelet. Minusta itsestäni vaan tuntuu,että minun on helpompi päästä yli traumaattisista kokemuksistani ja jättää ne taakse, kun pystyn myös muistelemaan jotain hyvää mikä liittyy kys. kokemuksiin. (sori jos selitän sekavasti).

Anna itsellesi aikaa käsitellä tapahtumia. Elämässäsi on tapahtunut niin paljon lyhyessä ajassa,että vaatii paljon aikaa käsitellä ne kaikki ajatukset ja tunteet joita mieleen tulee. Uskon kuitenkin,että ajan kanssa pystyt jättämään erosi ja ex-miehesi muistoihin ja elämään tässä hetkessä uuden miehesi kanssa. Minullakin on elämässäni sattunut kaikenlaista ja välillä ajattelin,että olen varmasti loppuelämäni onneton ja masentunut. Mutta nyt olen kuitenkin avioliitossa ja muutenkin olen saanut toivoa paremmasta huomisesta 🙂 Jos minäkin selvisin,niin mikset sinäkin. Olen edelleen sitä mieltä,että sinä olet todella vahva ihminen! 😉