Tarkoitan kysyä tässä siitä itseen.kohdistuvasta vihasta. Jos opitaan purkamaan sitä, luulen masennuksen laatuunki sillä olevan vaikutusta. Itse olen huomannut masennuksesta kyseenollen, siinä asiat/tilanteet joista masennus syntynyt, kääntyy syvetessään vihaksi itseä kohtaan.

Miten sinä koet tämän ajatuksen?

Hei,

Minulla viha purkautuu siten, että vihan puuskassa vaikka olisi jotain muuta kohtaan viha, se purkautuu itseni lyömiseen tai muuhun vastaavaan. Voin vaikka lyödä päätäni ja kasvojani tai käsiäni ja jalkojani mustelmille ja niin edelleen. Se helpottaa, mutta jos voisin olla tekemättä sitä, mieluummin olisin. Yleensä se johtuu siitä että joku on laittanut minut (sosiaaliseen/psykologiseen) ansaan ja sitten en pääse siitä pois.

Kuvaamassasi tilanteessa voisin purra vaikka kangasta ja murista ja huutaa...

Tämä ei siis todellakaan ole suositus, että purapa vihaasi näin... minulla viha yleensä purkautuu näin.

keskustelua kirjoitti:
Itse olen huomannut masennuksesta kyseenollen, siinä asiat/tilanteet joista masennus syntynyt, kääntyy syvetessään vihaksi itseä kohtaan.

Niin, tämä on mielestäni hienosti sanottu. Ja jotenkin todella sääli. Luultavasti sinua on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti näissä tilanteissa, joissa masennus syntynyt, ja sitten kurjaa jos se muuttuu vihaksi itseä kohtaan. Siinä kaiken sosiaalisen nokkimisen sisäistää itseensä ja alkaa pitää itseään huonona muiden (kuviteltujen) mielipiteiden perusteella.

En usko jumalaan tai ole kristitty, mutta mielestäni tälläisessä tilanteessa se että on vahva usko siihen että kaikki ovat yhdenvertaisia jumalan edessä ja jumalan rakkaus ulottuu kaikkiin yhdenvertaisesti on tärkeä ajatus mistä pitää kiinni. Sisäinen ajatus siitä että rauha ulottuu sinuun ja olet hyvä ja täydellinen sinuna itsenäsi.

Toivon että rauha ja rakkaus ulottuu sinuun vaikeinakin hetkinä.

Tuo mitä tuossa aiemmin kirjoitin, kuvasi aikaa aiemmin. Niin oli joskus.

Nyt, useamman terapiajakson jälkeen/vuosien jälkeen tuota ei enää ole. Enää en syytä itseä asioista, jotka aiheuttaneet/aiheuttavat masentavaa oloa. Tiedossa ja käytössä on apuja, jotka estävät masentumisen syvenemisen. Ilmiö on monitahoinen ja monisyinen.

Osa masentuneista viiltelee itseään, mutta olen ymmärtänyt siihen ei kukaan sivusta voi auttaa. Kuinka kivulla voisi kipua vähentää? Edorfiinipurkaus jotain selittää, mutta muuten on aika kompleksinen pulma.

Hei,

Mukava lukea, että olet oppinut keinoja hallita asiaa ja apukeinoja. Kuulostaa ei ihan helpolta asialta oppia. Sitä niin helposti menee negatiiviseen kierteeseen vanhastakin tottumuksesta ja eskaloi luonnostaan mieluummin kuin rauhoittaa tilannetta itselleen.

Millä keinoilla autat siis itseäsi? Miten purat negatiivista energiaa?

Mielestäni tämä on mielenkiintoinen ja tärkeä kysymys. Ihmisluonto on taipuvainen tulkitsemaan asioita negatiivisesti ja pelko lauman ulkopuolelle joutumisesta on perimässä vahvana, mikä johtaa häpeään yms.

Itse en ole koskaan ollut terapiassa, joten kukaan ei ole opettanut näitä keinoja, mistä puhut.

Itselleni arjen rutiinit, tarkoitan nyt mahdollisimman terveellisiä rutiineja on tärkeää. Ulkoilu, aamupala, kahvin välttäminen, syömisestä huolehtiminen, ei alkoholia, aikasin nukkumaan, ovat todella tärkeitä.

Lisäksi jos oikein motivaatio, jooga ja meditointi tai muu mielen harjoitus ovat hyviä ja vahvoja.

Toivoisin että oppisin hallitsemaan muiden ihmisten tulemista iholle. Se on suurin triggerini. Koen triggerinä paineistamisen, nopean puhumisen, ja sen että tullaan henkilökohtaiselle alueelle ja ajetaan nurkkaan. Koen vaikeina tilanteina hallita. Nämä tilanteet eskaloituvat. Siksi olen esimerkiksi työttömänä ja pelkään työelämää.

Tämä ei ehkä liittynyt enää alkuperäiseen  kysymykseesi... 🙂 mutta...

Terapian hyöty, tiedostamisen lisääntyminen, lähinnä tunnevaikeuksiin liittyen.

Impulssiherkkyyteen voin tuolla vaikuttaa; annan (impulssiin liittyvälle) ajatukselle aikaa ja hiukan myöhemmin mietin uudestaan sitä ja toiminko sen perusteella. Ja kenties mitä seurauksia jos toimin kuin tunne ohjaa. (Väsyneenä ei välttämättä riitä itsessä virtaa tähän kykenemiseen.)

Lenkillelähtö varsinkin jos todella joku asia ottaa päähän.

Lenkilläkäynti, jos ei ole aikataulua, saa rauhassa lenkin tehdä.

Tunnetilan kirjaaminen, käsitteleminen purkamalla mielestä mitä siihen liittyy, paperille.

Hankkiutuminen johonkin missä tarvitaan voimia; esim.puukuorman purku varastoon. Jnkn fyysistä voimaa vaativan tekemiseen ryhtyminen.

Pyrin yksinäisiin puuhiin, ettei ärtymys siirry keneenkään muuhun.