Muiden ihmisten tuottamat paineet.
Haluaisin puhua siitä, että tämä nykyajan yhteiskunta tuottaa liikaa paineita yksilölle. Esim. että pitäisi mahdollisimman nopeasti alkaa opiskelemaan ja mennä töihin. Tuntuu välillä, että jos ihminen on niin sairas ettei pysty, niin hän on automaattisesti jonkinlainen hylkiö. Hänet tavallaan syrjäytetään koko yhteiskunnasta tai sitten katsotaan pahalla jos vetää lonkkaa vähän aikaa…
Mun mielestä tää nykyajan malli on väärä, koska loppujen lopuksi kukaan ihminen ei ole kone. Ihmiset voivat sairastua henkisesti tai fyysisesti ja jos näin käy mun mielestä pitäisi tuntea empatiaa näitä ihmisiä kohtaan, eikä hyljeksiä. Mitä hyötyä on siitä että ihminen jätetään yksin ja syrjäytetään kaikesta? Ennen kaikkea siitä on haittaa sillä juuri ne syrjäytetyt alkavat vihaamaan koko maailmaa ja yhteiskuntaa ja voivat terrorisoida toisia. En tarkoita, että aina kävisi näin, mutta usein.
Minusta ihmisten pitäisi enemmän ymmärtää heikkoja ja sairaita. Se on sitä inhimillisyyttä, että ei jätetä tai syrjitä ketään. Oli hänen tilanteensa kuinka huono tahansa.
Tietenkin olen sitä mieltä, että jos ihminen on vaaraksi muille niin hänet pitää laittaa lukkojen taakse ja vaikka ihminen olisi heikko, niin kyllä hänenkin velvollisuus on tuntea empatiaa toisia kohtaan.
Minusta tämä yhteiskunta on liian julma. En tiedä tuleeko se ihmisen perus-luonteesta vai mistä mutta liian julmasti tuomitaan kaikki ja ollaan aina toista vastaan…
Tämän takia itse toivon ja lähes uskon että Jumala on olemassa, sillä tämä maailma on niin julma paikka, että vain Jumalan olemassa olo voisi edes jotenkin tuoda helpotusta… Mutta toisaalta Jumalan olemassa oloa ei voi mitenkään todistaa puolesta eikä vastaan joten täytyy saada ratkottua nämä asiat ihmisten kesken…
Olen samaa mieltä kanssasi. Tämä maailma on liian kova, kylmä ja armoton. En osaa sanoa onko aina ollut näin, vai tuntuuko nyt vain siltä. Mielestäni pitäisi jokaisen antaa olla ja elää niinkuin parhaaksi näkee, sillä kaikki eivät kykene samaan kuin jotkut toiset. Jotkut ovat tosiaan esim. sairaita, henkisesti tai fyysisesti, tai muita herkempiä, eivätkä samalla tavalla pärjää tässä kilpajuoksussa, mitä elämä on.
Toivon, että joskus taas pehmeämmät arvot pääsisivät esille enemmän. Ehkä joskus tulevaisuudessa näin tulee olemaankin? Ihmiset olisivat armollisempia muita kohtaan, sillä vanhana jokainen joutuu kuitenkin taas muiden avun varaan.
Puhut mielestäni aivan asiaa. Kaikessa kilpaillaan ja ihmisiä luokitellaan erilaisilla asteikoilla huonoihin tai hyviin. Koulussa tämä on tietysti aivan tavallista.
Minua harmittaa, että opiskelua ei voi tehdä vain omasta ilosta ja kiinnostuksesta. Itselläni suoritustaso yleensä laskee mitä enemmän odotetaan hyviä tuloksia tai kilpailu on kovaa. Minulla on siis hieman heikko paineensietokyky.
Parasta tulosta saa aikaan silloin kun asiat tekee omasta ilosta ja kiinnostuksesta- ei aina tarvitsisi kilpailla ja yrittää nousta muita ylemmäs!
Toisten tukeminen ja auttaminen tekisi elämästä paljon stressittömämpää.
Hei kaikki!
Samaa mieltä olen minäkin että paineita vain yhteiskunta tuottaa...Niinpä tuo syrjäytymyminen... Jos et pääse lukioon ja saa paikkaa yliopistosta sinua pidetään tyhmänä. Jos menet amikseen pakolaiset ja lukiolaiset vievät työpaikat. Ja sinua pidetään tyhmänä.
Niinpä sairaita ihmisiä tulisi kunnioittaa enemmän... Jos olet henkisesti sairas sitä ei ymmärretä... Jos ei ole fyysistä ja näy. Suomea vielä pidetään hyvinvointivaltiona... Mitenköhän se sitten näkyy yhteiskunnassamme?
Olen myös samaa mieltä ihmisten julmuudesta. Jos menet kadulla ja vastaasi tulee teinilauma he jostain syystä luulevat että heillä on lupa haukkua. Myös se että aina pitää olla se paras miksi ihmisten ei anneta olla sellaisia kuin he ovat?
Minäkin uskon Jumalaan ja siihen että Jeesus on Jumalan Poika. Onneksi lopun aika on lähellä jos on Raamattuun uskominen.