miten elää maanis-depressiivisen puolison kanssa
puolisoni on mitä ilmeisimmin maanis-depressiivinen, hänellä on ainoastaan lääkärissä käynnin jälkeen masennus diagnoosi sekin toki jo vuoden vanha, hänellä on myös lääkitys siihen. Välillä on ollut ihan normaaleja kausia, mutta nyt taas menee kovin lujaa, tällä hetkellä ei todella ole köyhä eikä kipeä…bisnekset luistaa ja rahaakin tuntuu olevan ja kokoajan pitäisi hankkia jotakin, minua hän pitää aika tylsänä kun en antaisi hänen ostella. Hän nukkuu vähän ja puhuu paljon, lähinnä omia ideoitaan joita on tosi paljon.
Lapsille hän ärjyy jos eivät jaksa kuunnella hänen mahtavia ideoitaan ja on muutenkin kovin ärtynyt jos häntä häiritään omissa touhuissaan. Puhuu paljon puhelimessa a tuntuu että meille perheelleen häneltä ei liikene yhtään aikaa koska tekee hulluna töitä ja ideoi kaikkea, en vaan tiedä miten häneen suhtautuisin. välillä olen raivon vallassa ja välillä tekisi mieli nauraa päättömille ideiolle, osaisiko joku neuvoa miten tälläisien ihmisen kanssa voi ja pystyy elämään. Olen hänet saanut jo varaamaan ajan psykiatrille jotta sitä lääkitystä muunneltaisiin oikeanlaiseksi. eli apua kaipailen jotta saisin tämän arjen jotenkin luistamaan…
Kovin kuulostaa tutulta, sen verran olen sivusta erään ystäväni touhuja katsellut. Saattaa olla diagnoosisi oikea, mutta hyvä kun olet saanut ajan lääkärille, siellähän asiaan saa selvitystä ja sopivan lääkityksen. Voi hyvin.
Hei,
Aloitetaan linkillä:
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1995,5866
Jos linkki ei toimi niin käy tutustumassa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.
Omalta kohdaltani voin vain todeta, että itselläni on sellainen jackpot erillaisuuksia päässäni ettei rajoja taida löytyä. Puolisosi tulee tarvitsemaan tukea ja apua juuri sinulta. Ammattilaiset antavat suunnan ja lääkityksen mutta itse sairautta ei voida parantaa.
Itse kävin neurologilla joka suositteli neuropsykiatria ja heidän ansiosta ainakin oma tilanteeni avautui.
Valitettavan usein tämä kaikki on äärimmäisen raskasta lähimmäisille ja siksi kannattaa myös kiinnittää huomiota omaan hyvinvointiin.
Ota aikaa itsellesi, käy matkalla, urheilemassa, syömässä tms. Yritä löytää jokin kanava minne purkaa omaa turhautumistasi.
Nimimerkillä nykyinen sinkku, joka olisi kaivannut tukea juuri siltä lähimmäiseltä.
Älä luovuta liian aikaisin sillä korkean vuoren huipulla voi olla aarre. 🙂
Erittäin paljon jaksamista.
huomaan taas palailevani tänne palstalle hakemaan tukea,lohdutusta ja voimia jaksaa tätä elämää. Mieheni vajosi depressioon tosi syvään sellaiseen, sitä edelsi todella vauhdikas maniavaihe. no nyt depressiossaan hän on hakenut apua ja saanutkin masennuslääkkeen, ilmeisesti lääkärissä tuskin on kertonut mistään manioistaan, koska hänestä hän on silloin omaitsensä.... loistava tyyppi. Menisin niin mieluusti hänen kanssaan sinne lääkäriin, mutta ihan käytännössä en kertakaikkiaan ehdi... kaikki käytännön asiat ovat minun hoidettavanani... hän on siis täysin toimintakyvytön. En tiedä kumpi on pahempaa mania, vai tämä masennus molemmat ovat ahdistavia... maniassa pelottaa mitä seuraavaksi keksii ja häneen ei voi luottaa, eikä hän silloinkaan ehdi hoitaa mitään asioita kun on niin kiire omien ideoittensa toteuttamiseen. Olen aivan loppu, minulla on itsellänikin masennuslääkitys koska tämä ainainen vuoristorata on kuluttanut voimani. En edes muista millainen mieheni on... välillä mietin että kuvittelenko vaan koko jutun ja onko mania sittenkin hänen normaalitilansa.... pelkään tulevani hulluksi, miten lasten kävisi. Jotenkin tuntuu että olemme ihan yksi....ystävät ovat hävinneet yksi toisensa jälkeen, onhan mieheni maniassa ylisosiaalinen, mutta myös rasittava kun puhuu taukoamatta ja julistaa omia mielelipiteitään ja masennuskausinaan ei pysty näkemään ketään, minun ystäväni taas ovat varmaan jo väsyneet minun valitukseeni jossa ei loppua näy.... rakastan kuitenkin itseäni ja perhettäni niin paljon että haluan meille kaikkea parasta, en vaan tiedä miten se onnistuu.