Mitä lapsuudessa tapahtui?
Aiheeni liittyy seksuaalisuuteen ja lapsuuteen. Tästä on äärimmäisen vaikeaa puhua kellekää, kirjoittaminenkin on hankalaa vaikka anonyymisti sen teenkin.
Muistan varhain jo tyydyttäneeni itseäni (tietämättäni mitään sen seksuaalisuudesta) ja tätä tapahtui päiväkodissakin siinä määrin, että päiväkodin hoitajat kertoivat asiasta vanhemmilleni. Tein sitä joskus salaa muiden lasten seurassa kun leikimme barbeilla ja luokassa ensimmäisinä vuosina, en muista ajatelleeni asiaa pakkomielteisesti, mutta näin jälkikäteen ajateltuna käytökseni vaikuttaa suht pakonomaiselta. Kun jäin tästä kiinni kotona tai kun nämä päiväkodin hoitajat kertoivat asiasta vanhemmilleni, minua rankaistiin käytöksestäni haukkumalla, huutamalla, nöyryyttämällä sanallisesti ja olen saanut myös piiskaa tämän asian takia.
Ala-aste ikäisenä tai juuri ennen, pihani suht samanikäisten lasten kanssa meillä oli kehon tutkimiseen liittyviä leikkejä, joissa olin enemmän tai vähemmän mukana pakotettuna. Muistan erään saman ikäisen pojan pääasiassa johtaneen niitä/ideat tulivat häneltä. Muistikuvat on hämäriä, mutta sukupuolielimiä kosketeltiin ja katseltiin. Joskus leikkejä johtanut poika näytteli minulle ja veljelleni sukupuolielimiään. Erään tytön kanssa meillä oli muutaman kerran leikkejä, joissa makasimme toistemme päällä ja hinkkasimme itseämme toisia vasten vaatteet päällä. Tästä kerroin äidilleni ja sain piiskaa ja ”mikä sinussa on vikana kun olet tuollainen”.
Aloin tehdä asiaa salaisemmin. Muistan joskus tyydyttäneeni itseäni silloin kun olin todella vihainen itselleni/en osannut läksyjä/oli paha olla. Muistan löytäneeni isäni(?) pornolehdet, joita katselin ja kun kaapelikanavat tulivat, muistan katselleeni ehkä ala-asteikäisenä pornoa kun kukaan ei ollut kotona. Jossain kohti asia ns. hälveni enkä ainakaan muista siitä niin selviä asioita kuin nämä edellä mainitut. Vanhempani eivät koskaan puhuneet mitään seksuaalisuudesta, seksistä, ihastumisesta, rakkaudesta tai mistään tälläisestä.
Ensimmäisen kertani taisin kokea 15-vuotiaana n. 20-vuotiaan pojan kanssa, jonka kanssa en seurustellut. Sen jälkeen humalaisia kertoja todella random ihmisten kanssa pari alle 18-vuotiaana. Yhdellä kerralla olin 16-17-vuotias ja mies 30 tienoilla. En ymmärtänyt siinä tuolloin olevan mitään outoa enkä ikinä tästä puhunutkaan kellekään.
24-vuotiaana koin seksuaalisen hyväksikäytön, jonka seurauksena makasin useiden eri miesten kanssa parin kuukauden sisällä. Sen jälkeen moni asia on alkanut aukeamaan lapsuudesta asti ja tällä hetkellä koitan etsiä psykoterapeuttia, jotta voisin aloittaa psykoterapian. Mutta en ymmärrä kaikkea lapsuudestani. Mikä voi johtaa ns. unnuttamiseen jatkuvasti?
En kykene nauttimaan seksistä kovin helposti nyt 26-vuotiaanakaan. Ajatuksia on vaikea pitää asiassa, minulla on vaikeuksia kiihottua toisesta ihmisestä, kuvittelen monesti jotain muuta seksuaalista tapahtumaa (yleensä naisen kanssa). Kiihotun ajatuksesta, jossa nuori, lähes lapsi, makaa aikuisen kanssa. En kiihotu ajatuksesta niin, että haluaisin tälläistä tekeväni itse jollekin, mutta kun ajattelen itseni tämän lähes lapsen asemaan. Tuntuu häpeälliseltä ja sairaalta. Miksi tälläinen kiihottaa?
Minulla on itselläni lapsi, joka on juuri siinä iässä, että pippelit ja pimpat kiinnostaa. Olen ottanut asiasta selvää ja pyrkinyt puhumaan asiasta neutraalisti ja kertomaan, ettei oman kehon koskettelussa ole mitään pahaa, mutta se kuuluu tehdä itsekseen ja muihin ei saa koskea jos toinen ei halua jne. Mutta koen asian todella, todella vaikeana. Vaivaannun, vihastun, lähes panikoidun aiheesta. En koe mitään seksuaalista tunnetta lastani kohtaan, päin vastoin jopa vastenmielisyyttä tässä aiheessa. Miksi? Vaikka tiedostan, että omat vanhempani tekivät todella väärin minua kohtaan, mutta miksi silti tunne myrsky on tälläinen?
En muista lapsuudestani juuri mitään (niin kun ei kai useammat muistakaan), mutta olen paljon miettinyt joitain asioita, mitä on tapahtunut esim. mummon ja vaarin luona kun olimme pieniä, mutta en halua luoda itselleni muistoja, joita ei ole.
Onko psykoterapia oikea paikka käsitellä tälläisiä asioita? Onko psykoterapeuteilla valmiudet myös seksuaalisten asioiden läpi käymiseen?