Itse odotan chatteja. Keskiviikkonahan olis MML-chatti, mut itse en varmaan ehdi siihen, kun olen silloin tallilla.

En millään myöskään jaksais odottaa ett olisi jo vko 35..

Mut muuten täs yritetää jaksaa mennä päivä kerralla..

moi aava.

eilen ahdisti niin eettä piti purkille mennä. päivällä jotenkin pärjää sen kanssa, kun voi tehä jotain, mut sit kun pitää rauhottuu niin alkaa tosi kova ahdistus. ajatukset pyörii että nyt ne tulee tänne tai jne. Pelkkä ajatus että tiistaina pitäisi mennä kaupungin ohi, saa ahdistumaan. saati että joutuu tosta ovesta menemään ulos.

Ootan tässä että tyttö tulee suihkusta, sitten mä pääsen sinne. Jos vaikka olis hiukan kauemmin ja yrittäis rauhottuu siellä.

aavameri kirjoitti 19.8.2017 23:53

Delffi, BirdBell, Lukossa, Eksynyt varpunen, Saloka, Lila3,jne kaikki. Mitä teille kuuluu? Odotatteko chatteja? Minä joo..

Hei aavameri
Mulle kuuluu ihan ok, vaikkei töitä ole vieläkään löytynyt. ☹️
Mut päivä kerrallaan yritän elää...

Kiva kuulla teidänkin kuulumisia. Mulle kuuluu oikeastaan sitä samaa... vaihtelee tosi paljon vointi. Viimeaikoina olen ollut tosin enemmän ahdistunut ja huolissani ☹️
Monenlaisia tunteita. Paljon jo pelottaa kun työsuhde loppuu pian ja mitä sen jälkeen? Taas työttömäksi orjaksi ja vailla toivoa :/. En jaksaisi enää. Kouluttautuminen ei enää kannata. Ei mitään hyötyä. Teknologia pitää siitä huolen. Muista töistä tulee kilpailua koko maailman muiden kanssa ( 7 miljardia ihmistä? ) Koska kiina, Afrikka, Aasiassa niin paljon ihmisiä ja koska kaikki sieltä tulee tänne niin monista syistä ei mahdollisuutta löytää töitä eikä elämää ☹️. En ymmärrä miksi kaikki kannustaa ja puhuu ei niin toivotonta. Mä ajattelen eri tavoin. Tosin vain omalla kohdallani.

Olen oikeasti pohtinut itsemurhaa. Se lohduttaa ja luo toivoa. Viimeistä toivoa,

Olen tässä ollut ahditunut taas kovin kun luin että käteinen raha halutaan kieltää ( ja kielletään) miten sitten saan ruokaa ja muuta välttämätöntä? Käytän käteistä näen mitä menee mihinkin ja on sellainen turva se jos tekniikka mitä monet käyttää pettää.☹️

Oho käteinen kielletään? Milloin? No se on niin ****** juttu et...
Mä itkin melkein koko eilisen päivän. Silmätkin oli ihan punaiset. Verisuoni varmaa katkes itkemusestä... Mut enää ei ole niin punainen ku eilen. Ja näen hyvin silmillä.

Teiltä ehkä taas jäi lukematta uutinen, että prisma tai s-pankki kai, tuo uusia käteisnostoautomaatteja joista saa 10 euron seteleitäkin. He vain luopuvat entisistä automaateista ja vaihtavat toisiin.

Mie aina vaan jaksan ihmetellä mistä nämä minä-nyt- ahdistun- valtavasti-uutiset syntyvät. Tai fyysisesti sairaana mun kai pitäisi sanoa minä- nyt-saan-sydärin-uutiset.

Miten maanvaiva sun sydänkokeet Helsingissä meni? Vai ootko vielä tehny ko reissua?

aavameri kirjoitti 25.8.2017 19:1
En ymmärrä miksi kaikki kannustaa ja puhuu ei niin toivotonta. Mä ajattelen eri tavoin. Tosin vain omalla kohdallani.

Olen oikeasti pohtinut itsemurhaa. Se lohduttaa ja luo toivoa. Viimeistä toivoa,

Siinä on aavameri paljolti kyse siitä, mitä sä elämältäsi haluat. Tämä sinun "eri tavalla ajattelu" eli se, että huolehdit hirveästi joka asiasta etkä näe toivoa missään on sellainen ajattelutapa, joka varmuudella johtaa sinut jatkuvaan ahdistuneisuuteen, epätoivoon ja itsemurhan ajatuksiin. On olemassa vaihtoehto, mutta se edellyttää sitä, että olet valmis myöntämään, että ajattelutapasi ja asenteesi on vääristynyt. Jos haluat, voit lähteä kulkemaan kohti levollisempaa, iloisempaa ja vapaampaa elämää.

En tarkoita, että ahdistuneisuushäiriöstä vois omin voimin parantua. Toisten ihmisten tukea tarvii, mutta toiset ihmiset voi auttaa vain siinä tapauksessa, että haluat itse kulkea kohti parantumista. Se valinta sun on tehtävä itse, haluatko pitää kiinni tuhoavista ajattelumalleista vai haluatko hellittää niistä ja olla avoin sellasille ajattelutavoille ja asenteille, jotka synnyttää toivoa, iloa ja elämää. Siihen suuntaan kulkeminen voi myös tuoda tullessaan erilaisia ulkonaisia asioita, kuten opiskelupaikkaa, työtä, ystäviä jne.

Joie,

Mikähän mua sit vaivaa... Olen ollut kyllä puuhakas mutta syyllinen olo että olisi pitänyt mennä vielä lenkille. Toisaalta minusta on tärkeää myös palautua. En halua koko ajan touhuta.

Mutta sitten on vähän tylsää. Yksinäistä. Ei voi roikkua koko ajan puhelimessakaan.
Tämmöstä pientä tasapainoilua.

Elämään täytyisi muutenkin saada vähän rennompi ote. Ei kaikki oo niin justiinsa.

Miten voikin olla näin *aska fiilis. Jopa tallilla oli todella *aska fiilis. Kokoajan meinaa myös itkettää, eikä oikein huvittanut jutella ns. tallikaverin kans.

Kauheen hyvää ei kuulu vaikka mitään pahaa ei oo vähään aikaan sattunutkaan. Moni asia vaan harmittaa ja on mielen päällä.

Kevättä kohden

Ei kehumista..kamala ahdistus ja tuskailu päällänsä..😞

Ei kuulu hyvää tällä hetkellä..

Hei vaan hei,

Olen uusi tällä sivustolla. Olen 27-vuotias masentunut ja ahdistunut nainen. Käyn töissä, mutta olin loppuvuodesta pidemmällä sairauslomalla. Nyt taas töissä ollut ja koen, että se on parempi minulle, kuin kotona neljän seinän sisällä. Jos vaan pystyisi pitämään itsensä kasassa 😃

Menin omapäisesti yrittämään, jos onnistuisi masennuslääkkeen lopettaminen. Eipä onnistunut. Sain vaan aikaan jäätävän ahdistuneisuuden ja itkuisuuden. Oon vaan huomannut, että mulla on tuon Escitalopramin kanssa koko ajan sellainen omituinen olo. Pyörryttää ja on jotenkin sumuinen pää. Reilun vuoden olen käyttänyt sitä.

Ajattelin keskustella psykiatrini kanssa, jos voisin vaihtaa lääkitystä. Mitä te syötte masennukseen/ahdistuneisuuteen? Mulla oli aikaisemmin venlafaxin käytössä, mutta lopetin sen myös sivuoireiden vuoksi. Escitalopramin lisäksi käytän tällä hetkellä Aripiprazolea ahdistuneisuuteen. Se on sopinut hyvin.

Mulla oli ennen venlafaxine ja se ei sopinu mulle nii vaihettiin brintellixiin ja tota oon syöny nyt yli vuoden. Välillä se auttaa mut sit taas ei.