matias kirjoitti 27.8.2012 23:58
Mistä ystäviä joille puhua ja saada muuta ajateltavaa kun olla yksin.
Olen psykologini kanssa pohtinut asiaa ja nyt kun kesä ohi ja muutenkin pimeys alkaa laskea niin olo on tuskaisa. Tulee vaan valitettua että kun ei seuraa ja se ei näköjään seuraa lisää ollenkaan.
tarviin ongelmaan apua ja pian tai jaksaminen heikkenee
Itselläni sairauden jatkuessa "terveet ystäväni" kaikkosi lähes kokonaan, se oli raskas aikakausi, vaikkakin olen koko ikäni ollut syrjäänvetäytyvä ja viihtynyt hyvin yksikseni.
Vertaistukiryhmissä pääsee puhumaan ja kuuntelemaan hyvinkin elämää tukevia asioita. Jos sitten haluaa vain henkilökohtaista ystävää (seurustelun merkeissä) tuskin nuo ryhmät on oivallinen kohde. En minä ainakaan käy ryhmässä hakemassa ystäviä tai ystävää. Vaan saamassa vertaistukea muilta ryhmän jäseniltä ja toivotaan, että omat näkemykseni auttavat kentis jotain toisia. Toki nuo kaikki ryhmäläiset on vuosien myötä tulleet myös ystäviksi ja hyviksi.
Ainakin paikalliset mielenterveysyhdistykset järjästää vertasitukiryhmiä sekä Mieli maasta ry valtakunnallisestikkin. Mielenterveysseuran toiminnasta en teidä, mutta netistähän se selviää.
Vertaistukirymissä käynti ei alenna ihmisarvoa eikä sitä tarvitse hävetä, päin vastoin itsestään tai lähimmäisestään huolehtivat käyttävät tätä mahdollisuuttta samoin kuin sairaanhoidon opiskelijat, jotka saavat hyvää tietoa sairaudesta.
Reippaasti mukaan! tsemppiä.