Mihin viisikymppinen nainen enää kelpaa?
Nyt on nähty maailman seitsemäs ihme: Madonna kävi täällä, hurmasi ja osti ison pinon suomalaisia shortseja pinkeän peppunsa suojaksi. Oooh, Madonna, maailman kuuluisin ihminen! Madonna hurmaa ennen kaikkea vartalollaan: viisikymppinen ja noin timmissä kunnossa! Kuntoilee joka päivä viisi tuntia! Tähän ei tavallinen lölläpehvainen suomalainen perunanenä pysty! Mutta ajatella: hänellä on parikymppinen poikaystävä… Eikös se ole kauheaa?
Viisikymppinen mies on elämänsä kunnossa ja hän pystyy vielä vaikka mihin. Ja jos ei pysty, voi ottaa Viagran ja pystyy taas. Viisikymppinen nainen taas on ihan säälittävä tapaus. Ylipainoinenkin yleensä eikä uralta ole enää odotettavissa kuin hidas ja pitkä jarrutusmatka. Nuoret menevät ohi oikealta ja vasemmalta. Eikä ole helppoa popin kuningattarellakaan, jos on jo viisikymmentä lasissa. Fysiikan lakeja uhmaava vartalokin voi alkaa ärsyttää: katso nyt noita kauheita suonikkaita käsivarsia…
Mutta Madonnahan on ainakin osannut tuotteistaa seksin! Se on tosin vaatinut ja vaatii päivittäin valtavia uhrauksia. Mutta niitähän naiset ovat kautta aikojen tottuneet tekemään. Miestä miellyttääkseen naiset ovat vuorotellen tunkeneet vartalonsa henkeäsalpaaviin korsetteihin tai antaneet silpoa jalkansa tai jopa sukupuolielimensä, nuo asiat nyt ovat vain kuuluneet kulttuuriin. Nykynaisen ihannekuva Madonna luopuu ruoan nautinnoista kuten herkkupaloista pysyäkseen aina yhtä haluttavana. Mutta noin ylipäänsä naisen ura on aika lailla ohi viisikymppisenä, niin työelämässä kuin rakkaudessakin. Moni mieskin ottaa viisikymppisenä jo nuoremman, niin kauan kuin vielä sellaisen saa ja pystyy nuoremman kanssa olemaan.
Mutta mitä naisen pitäisi sitten tehdä? Ihovoidepurkit tulevat vuosi vuodelta yhä kalliimmiksi eikä kaikilla ole varaa edes kauneusleikkauksiin. Kampaajallakin on käytävä jatkuvasti, jotta harmaat saisi peittoon. Ja voi miten surkeaa, jos minä viisikymppinen nainen retkahdan viisikymppiseen mieheen! Jos rahaa on, ostan kaikkea parfyymista seksikkäisiin alusvaatteisiin, mutta entäpä jos kaikki nämäkään yritykset eivät tuota tulosta? Jos viimeistään nyt ei miehen iskeminen onnistu, niin minua odottaa hidas, tuskallinen vanheneminen yksinäisyydessä, keinutuoli ja televisio ja voimistuva kuoleman odotus. Revi siitä sitten huumoria!
Onneksi on uskonto, josta voi etsiä voimaa ja turvaa. Uskonnostahan Madonnakin ammentaa uutta voimaa. Kun ristillä on jo riiputtu, voi alkaa syventyä Kabbalan salaisuuksiin. Ehkä Madonnankin kannattaisi jo alkaa tuotteistaa kuolemaansa, seksin alueella hän taitaa olla jo kaiken näyttänyt. Entä me muut Madonnan ikäiset? Pitäisikö alkaa panostaa silkein koristeltuihin ruumisarkkuihin hoikentavien hameiden sijaan? Hyväntekeväisyyteen, jos siihen on varaa? Vai yksinkertaisesti hankkia parempi hieromasauva?
Ei, taidan sittenkin valita henkisen tien. Alan mietiskellä, puhdistan mieleni kaikista kateellisista ja vihamielisistä ajatuksista ja jätän seksin harjoittamisen nuoremmille. Onneksi maailmassa on vielä todella monta hienoa lukematonta kirjaa! Kai edes ajatukset saavat hyväillä minua vapaasti… Ja jos alkaa tulla sellainen olo, että voisi vetää itsensä alas vessanpöntöstä, niin onhan sentään joku uskollinen naisystävä, jolle voi soittaa ja pyytää kahville hädän hetkellä. Eihän se ole samaa kuin seurustelu, mutta ystävyys kestää usein pidempään. 🙂
Miten te muut viisikymppiset selviätte?
Hei
mun on ihan pakko vastata vaan että taputuksia taputuksia tekstillesi 😎 ensinnäkään en ole mikään Madonna fani...se kun ei korvissani ole mikään ihmeellinen laulaja ja hänen ruumiinsa taas ei kiinnosta minua pätkän vertaa ja mitäs muuta hänessä olikaan katsottavaa...
mutta sitten tuo mihin me vanhenevat naiset kelpaamme...sulla ainakin on sulkakynä hallussa...että siihen ainakin kelpaat erinomaisesti!!!! itte oon neljänkympin paremmalla puolella ja ajattelin nyt vasta alkaa oikein elämään - ehkä juuri siksi että olen päässyt selville tai kuiville rankoista parisuhdetaakoista ja voin alkaa kuvitella ja haaveilla miltä elämäni toinen puolivuosisata voisi näyttää...
hei tiedän että meitä sysätään mielellään syrjään kaikkialla ja varsinkin työelämässä...huomannevat sen sitten kun on jo liian myöhäistä, että oishan noilla mummoilla (ja papoilla) ollut jotain annettavaakin...ja jos rehellisiä ollaan niin eiköhän mekin sillon parikymppisinä oltu heittämässä hautaan keski-ikäiset ryppynaamaiset 😀... näin ainakin muistelen silloisia työpaikkojani ja niiden meininkiä...
mutta en totisesti aio jättäytyä syrjäraiteille - siitä eivät saa muut päättää...siitä ovat muut tähän asti päättäneet ja nyt aion sitten pitää ohjat omissa käsissä...mä luon sellaset puitteet että saan toteuttaa sitä minkä koen elämässäni tärkeäksi olen sitten neli- tai vaikka kahdeksankymppinen...olkoot ympäröivä yhteiskunta mitä on mut mun pääkoppaani ne kai eivät sentään tunkeudu kuten exäni ovat yrittäneet ja osin siinä onnistuneetkin 😟 eli eiköhän tässä vielä saa elää ihan kunnollista omannäköistä elämää vanhetessaankin...
terkuin jokujossakin 🙂👍
Siis eihän se kelpaaminen ole iästä kiinni. Joku Madonna on ihan ääritapaus. Hänellä on ollut aikaa ja rahaa luoda oma imagonsa, joka jonain päivänä ei enää myykään. Me tavalliset tallaajat kyllä kelpaamme mihin vaan mihin haluamme. On itsestä kiinni mitä elämältään haluaa.
Itse olen 40 v ja olen kovasti pyrkimässä opiskelemaan uutta ammattia itselleni. Nyt kun lapset ovat lähes omillaan niin voin keskittyä siihen mitä itse haluan. Eikä tässä päätöksessä haittaa liikakilot tai allit. Olen ikäiseni naisen näköinen enkä mikään teini- ikää kurkoitteleva.
Tsemppiä kaikki 40 ja risat!