Hei kaikki.

Olen uusi täällä. Itselläni on todettu ks. sairaus. Aluksi epäiltiin kovaa jännittämistä, mutta ne arvattavasti pahentivat tilannetta, kun laitettiin vääränlaista lääkitystä. Oikealle lääkärille päästyäni sain oikeanlaista apua. Aloitin tämän topikin, koska en pystynyt kommentoimaan vanhempaa aihetta.

Siitä lähtien elämä on ollut parempaa, muttei paljon helpompaa, verrattuna siihen hetkeen, kun sairastuin. Terapiassa olen kulkenut jo jonkin vuoden. Löysin onnekseni itselleni sopivan psykologin, jonka kanssa olemme työstäneet. Välillä on ollut huonompia aikoja, mutta jotenkin olen hieman vähitellen muuttunut kuulemma hyväänkin suuntaan.

Lääkitys tässä sairaudessa on tärkeä. Vasta nyt monen vuoden jälkeen alkaa jo todellakin tuntumaan paremmalta, muttei kuitenkaan täysin ihanteelliselta. Monenlaista lääkettä on ollut ja jokaisessa on ollut omat sivuefektinsä. Uusin ehkä parhain minulle. Monet lääkkeet ovat vetäneet mielen väsyksiin ja nostivat ruokahalua. Kauan kesti. Toivottavasti tämä nykyinen olisi sopivin ja toimiva, alku lupaa hyvää.

Edelleenkin. Mieli vaihtelee kausittain. Aina ei tunnista onko tilanne sairautta vai sitten ihan aiheesta johtuvaa. Ahdistuksia tulee. Ennen jouduin ottamaan muiden ihmisten kanssa ollessa huomattavasti tarvittavaa (sillä nimellä kait kutsutaan), mutta nykyään selviän monesta tilanteesta jo ilman näitä. Pahimmissakin paikoissa selviää hieman vähemmällä.

Oman kokemukseni mukaan. Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä. Omalla kohdallani on riittänyt, kun hallitsee edes perusteet. Harjoitus ja aika korjaavat tilannetta.

Minkälaisia kokemuksia teillä muilla on? Olen yrittänyt vähän kuin etsiä muita vastaavia sairastavia, mutten ole löytänyt. Ehkä täältä. 🙂