No se ainakin tuli minusta selväksi, ettet missään nimessä ole laiska, tyhmä tai saamaton. Kyseessä saattaisi hyvinkin olla masennus. Eli sairaus, joka vaatii hoitoa. En tietenkään maallikkona voi noin vain dg:a sinulle tehdä ja siksi suosittelisinkin sinua varaamaan lääkäriajan. Netissä voit alustavasti tehdä itsekin masennustestin. Googlaat BDI ja löydät testin. Sen tulos antaa alustavaa osviittaa mahdollisesta masennuksesta.

Toinen, mikä voisi olla kyseessa ja mikä mieleeni viestistäsi tulee, on uupumus. Olet tehnyt lujasti töitä, joten ei olisi mikään ihme, jos olisit uupunut. Minä olen kokenut sekä uupumuksen että masennuksen ja kyllä sinun tilanteesi tutulta kuulostaa.

Myös persoonasi saattaa olla liian vaativa. Minulle ei ainakaan mikään tunnu riittävän. Vaikka kuinka hyvin suoriutuisin asioista, en koskaan ole itseeni tyytyväinen ja tämä on piirre, jota minun on pakko ihan tietoisesti muuttaa.

Nämä tulivat nyt äkkiseltään mieleen. Varaa ihmeessä lääkäriaika ja puhu siellä tilanteestasi. Sairauslomakin voisi olla tarpeen, on kyseessä mitä tahansa. Voimia sinulle!

repukka kirjoitti 31.1.2013 12:33

No se ainakin tuli minusta selväksi, ettet missään nimessä ole laiska, tyhmä tai saamaton. Kyseessä saattaisi hyvinkin olla masennus. Eli sairaus, joka vaatii hoitoa. En tietenkään maallikkona voi noin vain dg:a sinulle tehdä ja siksi suosittelisinkin sinua varaamaan lääkäriajan. Netissä voit alustavasti tehdä itsekin masennustestin. Googlaat BDI ja löydät testin. Sen tulos antaa alustavaa osviittaa mahdollisesta masennuksesta.

Toinen, mikä voisi olla kyseessa ja mikä mieleeni viestistäsi tulee, on uupumus. Olet tehnyt lujasti töitä, joten ei olisi mikään ihme, jos olisit uupunut. Minä olen kokenut sekä uupumuksen että masennuksen ja kyllä sinun tilanteesi tutulta kuulostaa.

Myös persoonasi saattaa olla liian vaativa. Minulle ei ainakaan mikään tunnu riittävän. Vaikka kuinka hyvin suoriutuisin asioista, en koskaan ole itseeni tyytyväinen ja tämä on piirre, jota minun on pakko ihan tietoisesti muuttaa.

Nämä tulivat nyt äkkiseltään mieleen. Varaa ihmeessä lääkäriaika ja puhu siellä tilanteestasi. Sairauslomakin voisi olla tarpeen, on kyseessä mitä tahansa. Voimia sinulle!

Kiitos, repukka, kommentistasi! Tein tuon testin eilen kun oloni oli aivan kamala ja sen mukaan minun pitäisi suunnata lääkärin pakeille. Luulen, että nyt tulos olisi varsin erilainen.

Olen ollut koko päivän erinomaisella tuulella. Voisi sanoa, että oloni on ollut epänormaali, koska olen niin iloinen ja energinen. Kesken jääneet työt ovat edenneet ja tuntuu, että saan tänä viikonloppuna tehtyä valtavasti kouluhommiakin. Sinänsä omituista, että juuri tänään minulla on näin hyvä olla. Onhan isäni itsemurhan vuosipäivä.

Olet oikeassa tuosta, että olen aivan liian vaativa itseäni kohtaan. Siitä piirteestä olen yrittänyt päästä eroon, mutta se on kamalan vaikeaa... Ja uupunut varmasti olen, mutta onneksi tämä kiireinen tahti ei ole jatkuvaa. Tämä aika vuodesta on vain kovin työntäyteinen.

Hei!

Itse nään asian hieman toisin kuin repukka.Et mielestäni saa lääkäriltä oikeanlaista apua, koska on kyse minäkuvaan liittyvistä pettymyksistä. Vaadit itseltäsi paljon. Et kuitenkaan todellakaan ole laiska, tyhmä tai saamaton. Vaadit vain itseltäsi liikoja. En tiedä minkälaiset koulut olet käynyt, mutta liian vaatimukset kouluissa saattavat aiheuttaa liian vaativan suoritusminän. Lääkäri ei voi muuttaa sitä, että vaatimustasosi on kehittynyt niin hurjaksi. En tiedä tietystikään mitä työnantajasi vaatii sinulta, mutta korkeakoulututkintohan ei yleensä valmista mihinkään. Se ei ole sinun vikasi, vaan koulutuksen ongelma. Hyvä ohje minusta on se, että lähde jokaisessa kehitysaskeleessasi siitä, että kokoajanhan sinä opit enemmän. Älä kuitenkaan vaadi itseltäsi liikoja. Kun tekee parhaansa, voi esim. turhalle kritiikille vain kohauttaa olkiaan. Kritiikkia tulee aina varisnkin ihmisiltä, jotka eivät ole perhehtyneet suoritukseesi. Hyvä esimerkki tästä aiheettomasta kritiikistä itseltäni oli gradu, jota ei voinut toteuttaa. Kun vaatii itseltä liikoja, niin voi masentua. Kun taas yrittää parhaansa saa siitä tyydytyksen, että on tehnyt parhaansa. Sitten jää energiaa kaikkeen muuhunkin. Korkeakouluisssa usein vaaditaan ihan mahdottomuuksia lahjakkailta ihmisiltä. Ei ole tyhmyyttä, laiskuutta yms. myöntää, että ei vielä osaa. Me kaikki kehitymme. Toivottavasti tämä ainakin vähän piristi.

Hei vielä!

Kiinnitin huomiota siihen, että et uskalla kysyä töissä suoritumiseesi liittyviä epäselviä asioita. Pelkäät kirjoittamasi mukaan kritiikkiä. Ja sosiaalisia reaktioita. Ei koskaan ole tymyyttä kysyä asioita, joitka ovat epäselviä. Kritiikkiä saamme aina, mutta se on esitettävä rakentavasti, ei persoonaa loukaten. Pelkäätkö ehkä sitä, että kritiikkiä ei esittettäisi suorituksestasi, vaan loukattaisi persoonaasi? Entä muut ihmiset? Mitä he loppujen lopuksi tietävät? Kritiikkiä ei saakaan esittää persoonaa loukaten, vaan asiasta. Töissäkin ollaan oppimassa. Ei ole täydellisiä työntekijöitä.
Omaa graduani aikoinaan kritisoitiin ihan syyttä. Tiesin, että tutkimusta ei voida toteuttaa, ja olin tehnyt aineston keräämiseen parhaani. No, aineistoa ei aina löydy. Totesin vain, että tutkimusta ei voida toteuttaa. En sen enempää selitellyt miksi. Vieläkin kun luen upealta kuulostavan teorian, tulen samaan tulokseen. Tutkimusta ei voida empirian suhteen toteuttaa. Tiedän, että kritiikkiä oli aiheetonta, ja vaadittiin mahdottomuuksia. Se ei ole lahjatomuutta, vaan sitä, etä kaikkia asioita ei voida ratkaista.

Hei vielä!

Vaikka vallalla onkin käsitys siitä, että masennus on sairaus, niin tuonkin käsitteen voi joissain tutkimussuuntauksissa ymmärtää niin monella eri tavalla. Ns. suoritusmasennus on mielestäni seuraus siitä, että ihminen yrittää parhaansa, mutta vaaditaan vieläkin enemmän, kuin mihin sitä sillä hetkellä pystyy. Sairausloma voi joskus olla hyväksi tässä yhteiskunnassa. Voi edetä pienemmin askelin. Itse olen lähtenyt täysin alusta aina sen jälkeen, kun minua ei enää pidettykään lahjakkaana. Ei pidetty, koska en osannut. Totuus on, että en vain löytänyt oikeaa kirjallisuutta. En tiennyt mistä etsiä, koska kukaan ei kertonut. Suuni suljettiin. No, tiedän nyt, että kaikki tämä oli vain tietämättömyyttä.
Olen oikeasti lahjakas. Mullakin kestää kuitenkin vielä tosi kauan, että olen se sama taidoistani varma ihminen. Katselen varovaisesti joka päivä gradun empiriaan liittyvää kirjallisuutta. Etäopiskelen, koska minua ei enää nähty samana opiskelijana. Ei ole lahjattomuutta, jos ei tiedä. Se on tietämättömyyttä. Ja elämässä on niin paljon muutakin. Menen joka päivä pienin askelin eteenpäin. Se on minun ohjeeni, jos ympäristö ei ymmärrä. Ei kannata suostua muiden määriteltäväksi. Kun itse tietää, että on kuitenkin lahjakas, niin ei tarvitse enää välittää. On niin helppo kritisoida, kun ei tiedä. Vaikeampaa on olla hiljaa.

Minua on joskus laiskaksi haukuttu, kun eivät ole ihmiset (tutut ja läheiset) aina oikein ymmärtänee että oikeasti on kyse koko elämään ja toimimiseen vaikuttavasta sairaudesta ☹️

Kiitos kommenteista! Tuo voi hyvinkin pitää paikkansa, että vaativuustasoni on sellainen piirre, johon voin vain itse vaikuttaa. Kuitenkin muut oireet (väsymys, masennus, keskittymisvaikeudet) voivat viitata erääseen fyysiseen sairauteen.

Äitini kanssa tuli puheeksi, että heillä on suvussa paljon kilpirauhasen vajaatoimintaa. Kun tutkin tämän sairauden oireita löysin itsestäni muitakin asioita, jotka täsmäävät niihin: vatsan turpoaminen (näyttää kuin olisin raskaana), ärtyneisyys, agressiivisuus, kynsien huono kunto, unohtelu, ihon kuivuminen, hengitysvaikeudet... Otin tänään yhteyttä työterveyshuoltoon ja sainkin ajan lääkärille.

Pakko olla tomerana, että tutkivat asian kunnolla. Jos ei rupea tapahtumaan niin pakko mennä sitten yksityiselle. En jaksa tätä ainaista pahaa oloa.