Lähimuistin ongelmat

Lähimuistin ongelmat

Käyttäjä Sanna11 aloittanut aikaan 12.01.2011 klo 13:35 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Sanna11 kirjoittanut 12.01.2011 klo 13:35

Hei!

En ole koskaan ollut mitenkään poikkeuksellisen hyvämuistinen, mutta viime kuukausien aikana olen alkanut huomata erityisen paljon ongelmia lähimuistini kanssa. Minulla on diagnooseina GAD ja keskivaikea masennus. Lääkityksenä on päivittäin Venlafaxin 225mg, Diapam 1-2X5mg ja iltaisin Truxal 50-75 mg.

Muistiongelmia ovat erityisesti nämä:
– unohtelen viime päivien aikana käymiäni keskusteluja
– toistan itseäni ja kysyn samoja asioita muilta monta kertaa päivässä
– unohtelen sovittuja tapaamisia ellen heti merkkaa niitä kalenteriin
– en muista esim. Kelalle tai sossuun lähtiessä ottaa kaikkia tarvitsemiani papereita mukaan, ellei joku muistuta
– sotken päivämääriä keskenään ja viime vuosien tapahtumista osa on puuroutunut mielessäni

Lisäksi minulla on lievää, hmm, voisikohan sanoa dissosiaatiota. Erityisesti aamuisin ja hyvin stressaantuneena unohdan välillä, missä olen, ja olo on jotenkin leijuva. En siis tarkoita leijuvaa hyvällä tavalla.

Erityisen kiusallista tämä on parisuhteeni kannalta, koska poikaystävälläni on erittäin hyvä muisti. Olemme saaneet yllä luettelemistani asioista muutaman riidanpoikasenkin aikaiseksi.

Onko joku teistä kokenut samaa tai osaisitteko arvailla, mistä tämä saattaisi johtua?

Käyttäjä Tiitiäinen kirjoittanut 12.01.2011 klo 16:42

Minulla on sama ongelma. Saatan ajatella tekeväni jotain ja teenkin asian ns. väärinpäin.
Ajattelen, että nyt pitää tehdä ensin näin ja sitten näin ja sotken ajatukset päässäni.
Unohtelen myös paljon enkä hallitse aikatauluja ollenkaan.
Ajatukset ei pysy "koossa" ja saatan toimia aivan epäloogisesti. En pysty myöskään keskittymään, vaan saatan hypellä aiheesta toiseen vieraitten ihmisten kanssa.
Sovittuja tapaamisia on helpottanut se, että en sovi päällekäin asioita, vaan jos olen sopinut yhden asian yhdelle päivälle, pyrin pitämään päivän muuten vapaana.
Muitakin konkreettisia konsteja arjessa pärjäämiseen olisi kiva tietää...
Muistan kyllä vanhoja asioita esim. lapsuudesta tms.
Jos joku kuitenkin väittää minun tehneen tai sanoneen jotain, saatan unohtaa tyystin niin tehneeni. Saatan myös unohtaa, mitä esim. neuvolassa on kerrottu asioista, jotka pitää hoitaa. Olo on vähän niinkuin veitsenterällä.

Käyttäjä hps0 kirjoittanut 12.01.2011 klo 16:57

Diapam voi olla syyllinen, se puurouttaa ajatuksia ja vaikeuttaa muistiin painamista. Itselläni vaikutus on havaittavissa jo parin viikon käytöllä, mutta kai enempi pitkäaikaiskäytön ongelmia. Ehkä lääkärisi osaisi auttaa miettimään onko se syynä ja jos on, mitä tilalle.

Käyttäjä Luuska kirjoittanut 12.01.2011 klo 19:26

Mulla ainakin masennuksen takia on muistongelmia.. jos puhun jonkun kanssa jostain niin saatan unohtaa saman tien. Unohdan mitä joku on juuri sanonut, unohdan töissä muutenkin jotain asioita. Menen johonkin huoneeseen ja mietin että mitä olin tekemässä. Ja kans on sellanen epätodellinen olo koko ajan. Nuo on monesti pahan masennuksen oireita. Kannattaa kyllä toki mainita lääkärille?

Käyttäjä Mummikka kirjoittanut 13.01.2011 klo 08:42

Hei Sanna11.

Olen itse "taistellut" samanlaisten muistiongelmien kanssa jo pitkään. Sairastuin n. vuosi sitten uupumukseen ja vakavaan masennukseen, muistini alkoi kyllä pätkiä jo kauan ennen sairaslomalle jäämistäni, lääkärini mukaan se kuuluu taudin kuvaan.
Sain tietenkin lääkityksen ja ainakin yksi lääkkeistäni heikentää kuulemma muistia vielä entisestään, lääkärille siitä huolestuneena kerroin ja hän sanoi muistini palautuvan kyllä ennalleen tervehdyttyäni.
Häiritseväähän se on, kun muisti takkuaa, vastaavaa kuin sinullakin; toistan asioita joten nykyään aina sanonkin, että sanokaa, jos olen tästä jo puhunut, onneksi lähimmäiseni ovat ymmärtäväisiä ☺️❤️!
Samoin minullakin on aika taakseppäin katsottuna yhtä mössöä mielessä, ajat/ päivät menevät sekaisin, että mitä milloinkin on tapahtunut esim: en osaa sanoa tarkkaa päivää milloin mitäkin olen tehnyt tai missä käynyt, jotenkin minulta on ajantaju totaalisesti hukassa, välillä se toki harmittaa hirvittävästi, kun kerron jostain asiasta ja aina joutuu sanomaan etten kyllä muista koska se oli mutta olen yrittänyt ottaa sen niin, että se on nyt tätä ja kenties muistini joskus vielä korjaantuu, sen asian kanssa on vain elettävä.
Sairaslomani jatkuu vielä ja tarkoituksena olisi alkukeväällä kokeilla osittaista töihin menoa mutta jos tämän muistini kanssa on näin heikkoa niin vaikeaa tulee olemaan!
Et ole yksin ongelmasi kanssa sillä meitä on varmaan hyvinkin paljon ja sellaiset ihmiset ehkä kaikkein parhaiten ymmärtävät joilla on omakohtaisia kokemuksia asiasta.
Toivotan sinulle kaikkea hyvää!
🌻🙂🌻

Käyttäjä Sanna11 kirjoittanut 13.01.2011 klo 13:17

Kiitos hirveän paljon vastauksista! Toisaalta on lohduttavaa kuulla, että muutkin kokevat samaa kuin minä, mutta toisaalta se harmittaa ja surettaa.

Tiitiäinen: On todella hyvä konsti, että pyrit sopimaan yhden asian yhdelle päivälle. Itsekin olen yrittänyt samaa, mutta joskus esim. terapiapäivänä on joku muukin sovittu tapaaminen, ja silloin jompikumpi niistä helposti unohtuu. Yritin aiemmin merkata asiat kahteen kalenteriin (puhelimen kalenteriin ja normaaliin), jotta varmasti muistaisin ne. Se ei kuitenkaan auttanut, koska yleensä unohdin toisen kalenterin. 😋 Nyttemmin kerron kaikista tulevista tapaamisista ja muistettavista asioista poikaystävälleni ja pyydän häntä muistuttamaan. Voi mies parkaa. 😀
En minäkään muista, milloin olen sanonut tai tehnyt mitäkin. Siitä saakin monesti aikaan hyviä väittelyitä muiden kanssa.

hps0: Olen samaa mieltä Diapamista. Muistin heikentyminen on kuitenkin ainoa haitta, mikä siitä minulle koituu. Se poistaa hyvin ahdistusta ja levottomuutta, mutta tuo myös energiaa. Saan tehtyä parhaiten kotitöitä, kun olen ottanut esim. 5mg ja odottanut hetken. Aiemmin kokeilin lääkärin neuvosta Truxalia lääkkeeksi päiväaikaiseen ahdistukseen, mutta se teki minusta zombien. Yötä vasten se toimii ja tuo yleensä rauhallisen, painajaisista vapaan unen.

Luuska: Mulla on ensi maanantaina lääkärille aika, ja aionkin kertoa noista muistiasioista. Olen joskus aikaisemminkin kertonut, mutta lääkäri sanoi samaa kuin tekin täällä. Masennuksesta ja lääkkeistä siis johtuvat. Olisi vaan mukava tietää, milloin näistä pääsee eroon. Ja eikö Venlafaxinen, joka on käyttämäni masennuslääke, pitäisi sitä paitsi parantaa masennuksen heikentämää muistia...

Mummikka: Kiitos rohkaisevasta kommentista. Mikä lääke sulla heikentää muistia? Onhan se lohduttavaa, kun joku sanoo, että muisti palautuu tervehdyttyäsi. Mutta mietityttää vaan, koska se tervehtymisen ihme tapahtuu ja kauan muistin palautumiseen menee. Ilmeisesti stressi ja uupumus, joiden takia mäkin kaksi vuotta sitten sairastuin, kuormittavat niin paljon aivoja, että muisti ja keskittyminen kärsivät.

Mullakin on työn etsiminen yt edessä, kun joulukuussa valmistuin amk:sta. Eniten mahdollisessa töihin menossa pelottaa juurikin muistin ja keskittymisen ongelmien kanssa selviäminen. Jopa työhaastattelut hirvittävät, koska en haluaisi olla niissä mikään itseäni toistava pöhnäpää. Mutta ei kai auta, kuin kestää tätä ja toivoa parempaa tulevalta. 🙄

Käyttäjä Mummikka kirjoittanut 14.01.2011 klo 09:16

Hei taas Sanna11!

Mulla lääkkeinä: Cymbalta 60mg, Triptyl 25mg ja Opamox 15mg, Cymbaltaa otan joka aamu, Triptyliä tarvittaessa ja Opamoxia yöksi, kun ilman mitään "mömmöjä" en vain saa nukuttua vaikka olisin kuinka väsynyt, olen yrittänyt olla ilman tuota yölääkettä muttei siitä mitään tule, pyörin ja kääntyilen, olo on tuskainen... lääkärini käski ottaakkin sitä nyt sitten joka yöksi jonkun aikaa ja sanoi, ettei noin pienestä määrästä ole vaaraa tulla riippuvaiseksi, kun sitä epäilin, no se jää nähtäväksi. Ainoa miinus lääkkeestä on se, että hakkaan hampaitani kovaa yhteen nukkuessani, itse en tietenkään sitä tiedä mutta mieheni hieman valitti, että on aika äänekästä touhua 🤔.
Se minuakin mietityttää töihin menossa, että kuinka paljon tästä muistin heikentymisestä on sitten haittaa koska työssäni tarvitaan "virkeitä ja teräviä" aivoja, välillä sitä tuntee itsensä pahemman luokan dementikoksi 😳 mutta koska tätä on jatkunut jo vuoden päivät niin kai mun lähimmäiset ja ystävät ovat siihen tottuneet.
Tällaista räpiköintiähän tämä elämä on tämän sairauden kanssa mutta nousua on kuitenkin jo havaittavissa terapeutin ja itsenikin mielestä vaikka missään nimessä en ole vieläKÄÄN se entinen oma itseni.
Kysyin kerran lääkäriltäni, että kuinka kauan oikein kestää toipua tästä ja hän vastasi, että sen verran kun on kestänyt tämän syntyäkkin...
Mutta eteenpäin mennään vaikka pienin askelin niin eikö sitä joskus perillekkin pääse, näin toivon ja siihen luotan 🙂👍.

Käyttäjä Miida kirjoittanut 16.01.2011 klo 19:48

Mullon kanssa muistiongelmia, ja välistä pahoja sellaisia. Unehtelen samantapaisia asioita kun tekin tuolla ootte maininneet.
Mulla johtuu dissosiaatiohäiriöstä puhtaasti.