Kun kuolema vie perheen
Tämä on vaikea kirjoittaakin. Olin luullut selvinneeni pahimman yli, mutta aina se käy päälle, ahdistus, ikävä ja vihakin. Viisi vuotta sitten minullakin oli perhe. Kunnes nuorempi poikani oli nukkunut yön aikana pois. Isänsä huomasi, ettei hän hengittänyt. Olimme aivan shokissa tai vieläkin pahemmassa. Ruskeat silmät olivat jääneet auki ja katsoivat kohti auringonnousua mitään näkemättä. Vauvani, 36 vuotias.
Kului vajat kaksi vuotta. Vanhempi poikani soitti ja kutsui meidät luokseen lomalle joulukuussa. Lupasimme mennä. Eräänä aamuna vähä sen jälkeen soi puhelin. Kuului vain itkua ja hätää. Miniäni sai lopulta sanottua, että vanhempi poikakin oli nukkunut yön aikana pois. Ensimmäiseni 44 vuotias, jonka tervetuliaistoivotusta aina odotin. Hän kaappasi syliinsä ja antoi ”karhunhalauksen”. Loma muuttui hautajaisiksi.
Mieheni oli muutaman vuoden potenut selkäkipuja. Se osoittautuikin syöväksi, liian myöhään. Reilun kahden vuoden kuluttua hyvästelin hänet. Hän nukkui syliini sairaalassa, jossa olin saanut asua hänen huonessaan yhdeksän viikkoa. ”Jatka elämää ja tule onnelliseksi”, oli hänen pyyntönsä. Siihen päättyi 45 vuoden onnellinen avioliitto.
Elämän jatkaminen yksin, vanheneminen yksin, ikävää ja turvattomuutta. Yksinäinen leski.
Otan osaa suruusi.
Minä menetin lapsena peräjälkeen isän, mummon, ukin ja äidin.
Mutta en jäänyt yksinäiseksi kun adoptoitiin ja oli myös sisko ja veli.
Jäikö sinulle ketään kenen kanssa voisit jutella. Siskoa, veljeä tai muuta sukulaista?
Jos olet aivan yksin, kannattaisi mennä vaikka johonkin sururyhmään.
Olen aika sanaton. Totuus on aina tarua ihmeellisempää/yllättävämpää/järkyttävämpää. Elämä on niin arvaamaton. Ei ole väärin sanottu, että kaikki voi muuttua silmänräpäyksessä, valitettavasti.
Itse olen kokenut yhden hirveän eron ja oman vakavan sairastumisen. En vertaa sinun asioihisi, sinulla on ollut uskomattoman suuria, pahoja asioita, mutta jotain tiedän siitä, kun elämässä tapahtuu todella kurjia juttuja.
Kohtuuttomalle tuntuu tuollainen. Miten olet jaksanut ja pärjännyt? Ihan vilpittömästi sen kysyn. Olet varmasti hyvin vahva ihminen, vaikka ei se vahvuus mitään lohduta, tuska on sydämessä aina.
halaus sinulle, hyvä ihminen.
Varmasti on vaikeaa. Todella isoja suruja monen monta. Minulla ei ole taikasanoja, mutta lähetän oikein ison ja lämpimän halauksen sinulle, olet ollut vahva ihminen ja päässyt kyllä pitkälle jo, matka on vaan varmasti niin hurjan pitkä, että se valo tunnelin päässä vasta siintää.. Mutta toivotaan, että elämällä on sinulle vielä paljon hyviä ja kauniita asioita odottamassa ja sinulla olisi voimaa vielä odottaa niiden hetkeä saapuvaksi🙂🌻
Hei "Yksinäinen leski"!
Kertomuksesi oli hyvin puhutteleva, ja minä vain ihmettelen, kuinka Sinä olet selvinnyt tämän kaiken keskellä. Ajattelen, että Sinun olisi hyvä puhua menetyksistäsi ja tämän hetken elämäntunnoistasi esim. seurakunnan työntekijän kanssa. Myös sururyhmään osallistuminen saattaisi auttaa Sinua tässä elämäntilanteessa. Lisäksi Sinun olisi hyvä päästä mukaan johonkin toimintaryhmään tai piiriin, jossa voisit tavata muita ihmisiä ja jossa saisit uutta sisältöä elämään. "Uusi sisältö" ei tietenkään poista surua ja kaipausta, mutta se voisi tuoda valoa ja toivoa kaipauksen ja surun keskelle.
Toivotan Sinulle ja meille kaikille läheisiään sureville siunattua ja valoisaa kesää!
Hei yksinäinen leski. Kertomuksesi oli koskettava . Olet vahva ihminen kun kaiken olet kestäny
Onk sinulla ketään jolle puhua?. Seurakunnista saa varmaan apua jos tarvitsee.
En tiedä miten muualla. Täällä toimii terveyskeskuksessakin kriisiryhmä.
Voi käydä juttelemassa jos kovin vaikealta tuntuu elämä.
Lämmin halaus ja paljon voimia sinulle🙂🌻
hei yksinäinen leski! Ei voi olla totta, että olet joutunut menettämään kaikki rakkaimpasi. Itse menetin mieheni yllättäen 8vk sitten ja olen siitäkin täysin sekaisin vielä, saatika, että olisin menettänyt vielä lapsenikin. Onko sinulla ystäviä, joilta voit saada tukea? Tosi paljon voimia ja jaksamisia sinulle!!! <3
Elämä todella on arvaamaton. Siksi joskus surettaa, ja tuntuu aika outsaiderilta, kun maailma pyörii monella niin paljon ulkonäön ja muun turhan ympärillä. Se miltä ihminen näyttää, niin sillä ei ole loppukädessä merkitystä. Elämä voi päättyä kenellä tahansa koska tahansa. Kannattaa siksi tehdä jokaisesta päivästä niin hyvä kun voi. Jaksamista suruusi. Niistä hienoista ihmisistä jotka ovat joskus eläneet jää kauniit muistot.