Kun ei vaan jaksa enää
Voimat ovat täysin loppu. En näe enää valonpilkahdustakaan missään. Mieli on sysimusta. Tähän suurimpaan pelkooni on nyt tultu.
Uuvuin edellisessä työpaikassani. En uskaltanut jäädä sairaslomalle. Päätin sinnitellä ja keskittyä vain työn ulkopuolisiin asioihin. Suuri ahdistus valtasi aina kun edessä oli palaveri pomojen kanssa.
Viimeisillä voimilla päätin hakea uusia töitä. Sainkin. Olin epävarma tästä uudesta paikasta. Jokin siinä tökki jo rekrytointivaiheessa.
Irtisanouduin siis vanhasta työstä ja romahdin. Olin kuukauden sairaslomalla. Valtavaa ahdistusta tulevasta. En pystynyt nukkumaan. Haahuilin aamutakki päällä koko päivän. Ainoa helpottava ajatus oli poistuminen kokonaan maan päältä.
Aloitin uuden työn ajatuksena, että pääsisin toipumaan. Pahin pelkoni kävi toteen ja työ ei todellakaan vastannut sitä mitä minulle tarjottiin. Tunnen olevani vankilassa.
Ahdistus senkun pahenee. Olen äärettömän väsynyt. Pelottaa myös työttömäksi jääminen ja rahahuolet sen myötä.
En ymmärrä mikä meni vikaan ja miten jaksan tämän tilanteen korjata, vai jaksanko ollenkaan. Miten tämän tilanteen edes korjaisi?😭
Jos voimasi on noin lopussa ja kärsit ahdistuksesta ja unettomuudesta, niin kipinkapin varaamaan aikaa lääkärille!
Yksin ei tartte kenenkään jaksaa ja lääkäri osaa ohjata sinut oikean tuen piiriin!
Jos yksin avunhakeminen tuntuu vaikealta, niin pyydä vaikka joku läheinen tai ystävä tueksi!
Ei sun tartte aikaa varatessa kertoa koko tarinaa, kerrot vaan noi oireesi ja sen, ettet jaksa enää elää niiden kanssa, he kyllä sieltä kyselevät jos haluavat muuta tietää.
Tsemppiä sulle, asiat varmasti järjestyy kun pääset avun piiriin ja otat sen vastaan
🌻🙂🌻
Kiitos tsempistä! Kävin eilen lääkärissä ja sain ainoastaan unilääkkeitä ja pari päivää saikkua. Ei auttanut vaikka itkusilmässä kerroin romahduksestani. Pitää varata uusi aika ensi viikolle.
No jopas on😮 Kurjaa ettei lääkäri ottautunut asiallesi kunnolla. Ehdottomasti vaan uutta aikaa, niin kauan kun saat oikeen avun sieltä!