Varmaan olet vaan liikaa yksiksesi. Lukiessani viestiäsi mietin mitä väliä on sillä kuuleeko ne sanat vai lukeeko ne. Kyllä minäkin lukiessani ikään kuin kuulen tekstin. Ei sillä sinällään ole eroa kun se menee aivojen käsittelyyn, tuleeko se äänenä vai tekstinä. Vähän erikoisempana pidän sitä että joskus kun joku puhuu, näen sen kirjoituksena. Mutta en ole pitänyt sitä vaarallisena.
Korvatulpilla lienee psykologinen vaikutus.

Näen myös joskus tekstitettyjä unia, kaverini pitävät sitä erikoisena. Eikö kukaan muu näe?

Mulla on sellainen käsitys, että ihan terveetkin ihmiset voivat kuulla ääniä esimerkiksi silloin jos elämäntilanne on kovasti stressaava, tai on kuumeessa, pelästynyt tms. Jo vuosia sitten tutustuin pienen kirjasen avulla Suomessa toimivaan Moniääniset Ry:hyn. Nyt huomasin, että heillä on myös nettisivut, tässä linkki sinne:

http://www.kolumbus.fi/suomen.moniaaniset.ry/index.html

Itse kuulin ääniä, kun masennukseni muuttui psykoottiseksi ja tuolloin jo opin hallitsemaan niitä erilaisilla keinoilla mm. yksinkertaisesti kieltäydyin kuuntelemasta. ja "suljin korvani". Nyt niitä ei oo ollut enää vuosiin.

kiitos vastauksista ja linkistä.

Kyllä sillä on väliä, jopa suurikin väli, lukeeko livekeskustelut vai kuuleeko ne.
Koska tulee paljon tekstiä ja päässä on kohta äänten sekamelska.
Olen muutenkin aika ääniherkkä ja saan helposti päänsäryn ja alan oksentaan.
ja tuota psyykosiankin pelkään.

Ehkä minä luovun livestä, jos äänet ei lopu tai yleensäkin koko nettikeskustelun, kirjoittelen vaan itsekseni. Sopivasti livessä onkin ensi kerralla luopumisen vaikeus aiheena. Olen jo tottunut kaikesta mukavasta luopumaan, ei kai tuo pahemmin satu.