Keskivaikea masennus??
Minulla on todettu vasta keskivaikea masennus ja olen miettinyt miten siittä voisi selvitä. Olen hakenut puheapua mutta kynnys on suuri mennä lääkärille. Olen vuosia tehnyt keikkatöitä ja aina lupautunut tekemään ylitöitä jotka ovat verottaneet sosiaalista elämääni. Muutama vuosi sitten lopetin koko homman koska terveyteni alkoi reistailemaan ja työ tuntui epämukavalta enkä saanut siittä mitään irti enään.
Aloitin koulun koska ajattelin sen tuovan virikettä minulle ja veisi ahdistuksen pois, mutta huonoin tuloksin. Olen viimeisen vuoden aikana käynyt läpi menetyksiä, sekä kahden vuoden sisällä leikattu olkapää joka ei tunnu paranevan.
Sitä haluaisin tietää pystyykö masennusta hoitamaan ilman lääkitystä, en haluaisi lisää lääkkeitä kun nytkin syön päivittäin noita särkylääkkeitä.
Onko kenelläkään kokemusta tästä ja selvinnyt masennukseta ilman lääkettä?????
Miehelläni todettiin jokin kuukausi sitten keskivaikea masennus. Hänellä aloitettiin heti lääkitys jota vahvennettiin pikkuhiljaa. Lisäksi hän käy myös terapiassa psykiatrilla.
Mene ihmeessä psykiatrin vastaanotolle ja keskustele lääkityksen aloittamisesta. Nykyiset masennukseen käytettävät lääkkeet ovat melko turvallisia eivätkä aiheuta riippuvaisuutta kuten ahdistukseen tai unettomuuteen käytettävät lääkkeet. Yritä päästä eroon kipulääkkeistä ja hakeudu fysioterapiaan kuntoutukseen olkapäästä, myös oma apu sen kuntoutuksesta on ratkaiseva tai hakeudu ortopedille jotta olkapää tutkittaisiin uudelleen.
Mieheni masennus on kestänyt kauan ja on ollut koko perheelle todella raskasta, lopulta asiat ajautuivat siihen pisteeseen että hänen oli pakko hakea apua. Nyt tulevaisuus (myös hänen mielestä) näyttää paljon valoisemmalta ja tarmokkuutta on tullut selvästi enemmän. Lääkitys hänen kertoman mukaan ei ole aiheuttanut mitään suuria liitännäisoireita, se aloitettiin aika pienin annoksin ja nyt tuntuu että tämä annostus on riittävä. Terapiassa on hyvä käydä että saisi ulos sen mikä siellä taustalla on, aina lähiomainen ei ole se paras keskustelija näissä vaikeissa asioissa.
Toivon sinulle voimia hakea apua.🙂
Hei
Minäkin pelkäsin todella lääkityksen aloittamista, siis todella. Minulla on todettu myös keskivaikea masennus.
Mutta mun olo kohentui todella paljon kun aloitin lääkkeiden ottamisen.Minullakin aloitettiin miedommasta päästä ja lisättiin sitten vahvuutta pikkasen ja nyt se tuntuu olevan kohdallaan.
Mulla oli todella ahdistavia pelkotiloja ja syvää ahdistusta...ihanaa että ne ovat nyt jääneet pois! ja tunnen eläväni jo astetta rikkaaanpaa elämää.
Älä pelkää vaan ota rohkeasti yhteyttä alan ammattilaisiin, he osaavat sinua auttaa vaikka nyt miettisitkin että kukaan ei sinua osaa auttaa.Minuakin on autettu ja mä olin aika tavalla loppu.
Tsemppiä mä en nyt toivottele koska ainakin musta se on kornia tässä tilanteessa.Mutta mä toivon sulle rohkeutta ottaa yksi askel eteenpäin, se voi kääntää sun elämän taas elämän puolelle
Ystävyydellä😉