minulle määrättiin psyykenlääkitys 20-21v iässä kun olin häiriköinyt valtuuston puheenjohtajaa tosi rankasti ja mulle oli todettu masennus ja jouduin suljetulle osastolle. nyt oon 26v ja syön edelleen lääkkeitä. risperdalin sain neuvottelemalla pois mutta masennuslääkettä joudun syömään edelleen. mitä luulette että lopun ikäänikö minä lääkkeitä syön? mulla oli masennuslääkkeenä ensin cipramil, mutta se aiheutti ilmavaivoja. ja sitten minulla oli fluoksetiini mutta se aiheutti myös mahavaivoja. sitten mulle määrättiin remeron mutta se lihotti minua ja nyt mulla on cymbalta. cymbalta on ollu mulla jo vuoden ja toiminut erittäin hyvin. mikä yleensä on käytäntö että joutuuko lopun ikäänsä syömään lääkkeitä ja millaisissa tilanteissa ja mikä on syy siihen loppu iän lääkitykseen? taustana kerron että mulla on taipumus takertua ihmisiin ja olla liikaa niitten perään ja se saattaa saada myös erittäin vakavia ongelmia aikaan ja saatan olla tosi kiusallinen ja ahdistava jonkun mielestä. riittääkö tuo perusteluksi että laitetaan ihminen lopuksi ikää lääkityksen alaiseksi?