Järjestäytyneiden uskontojen funktio on hallinta ihmisiä. Jumalan kautta on helppoa oikeuttaa tappaminen ja sodat, jolloin monikaan ei lähde kyseenalaistamaan tekojen oikeudenmukaisuutta tai tarpeellisuutta. Moni uskoo ja on valmis puolustamaan hengellään tuhansia vuosia sitten pystytettyjä täysin mielivaltaisia rajoja vain siksi, että "toi alotti" ja "toi puhuu outoa kieltä" ja "mä en tykkää tosta". Me ei olla kasvettu hiekkalaatikolta henkisesti mihinkään. Meistä ei ole lopettamaan riitoja, eikä valtaosa edes halua sitä. Väitämme, ettemme halua sotaa, mutta emme suostu ajattelemaan rauhaa vaihtoehtona.

Myös terrorismin nimissä on myös yritetty oikeuttaa satojen tuhansien ihmisten tappaminen. Näyttää olevan samantekevää, onko oikeutuksena terrorismi, jumala, demokratia tai "puolustus". Aina se on se joku toinen joka aloitti. Jos ite alotettiin, niin keksitään joku, jota voitaisiin syyttää. Yleensä tappamisen syy on kuitenkin vallan halu. Yleensä se kertoo lujasta haluttomuudesta, joskus myös kyvyttömyydestä ratkaista ongelmia. Ongelmien ylläpito on usein taloudellisesti kannattavaa.

Tällä touhulla ei ole oikein mitään tekemistä sen kanssa miten minä luojan käsitän.