Onpa sulla radikaaleja kysymyksiä, maanvaiva. Hyviä kysymyksiä mutta näistä olisi mukavempi keskustella rauhassa monta tuntia, kera pienen purtavan, kuin täällä netissä 🙂. Voihan sitä yrittää.

Purppuraenkeli sanoi hyvin tästä, ettei Jumala ole mikään parrakas hahmo, tai mies, vaan jotain suurta, pyhää ja hyvää läsnäoloa. Jumala on kaikessa ja kaikkialla samaan aikaan, Häntä ei voi välttää. Kaikkivoipaista, ja -tietävää olentoa on vaikea kuvitellakaan, se on melko absurdi ajatus. Jumalan asema taivaassa onkin mielenkiintoisempi tapaus.. Kristus on iänkaikkinen kuninkaamme mutta miten Jumala liittyy tähän kuvioon. Ehkä Herra on kuin luonnonvoima, olemassa olo, ilma jota hengitämme myös taivaassa kuin maan päälläkin. Hän vain on, aina ja iänkaikkisesti.

Taivaassa ulkonäöllä, iällä, virheillä yms. ei ole merkitystä eikä sijaa. Kun kohtaamme pois menneitä lähimmäisiämme, tuskin kiinnitämme huomiota ulkoisiin seikkoihin, vaan tunnemme heidät hengen ja sydämen tuntemuksen avulla.

Näin siis minä ajattelen.

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Kiitos vastauksistanne, olen ne moneen kertaan lukenut mutta en ota niihin nyt kantaa eli en lausu niistä mielipidettäni. Sen verran kunnioitan kirjoituksianne.

Tänään Suurena Perjantaina olen jo kahdesta evankeliumista lukenut kärsimyshistorian, vielä on jäljellä kaksi evankeliumia. Nekin luen, kun jaksan, tänään kuitenkin, koska niin on tapana ja kuuluu uskooni.
Mutta en voi olla ajattelematta sitä, että olisiko kaikki toisin jos ei olisi taivasta ja pelastusta.
Jos olisi vaan Jumala täällä maanpäällä tai Hän taivaassa, me maan päällä eikä olisi iänkaikkista elämää. Olisinko minä silloin pelastanut Jeesuksen tämän päiväiseltä kärsimysnhistorialta.
Voiko kukaan kristitty ihminen sydämestään tänään olla sitä mieltä että on ansainnut tämän pelastuksen?

Anteeksi, huomenna asiat on jo toisin.

Kristus nousi kuolleista! - Totisesti nousi!

Hyvää Pääsiäistä.