🙂 Pitänee väliin kirjoittaa siitäkin kun elämä maistuu hyvälle. Väsymys vähenee ja kevättä rinnassa, ainakin näin poikamiehen näkökulmasta. Kävin tänään kuuntelemassa kevät konsertin, KÄVELLEN. Tällainen on minun luonteella kyllä jotain ihmeellistä. no, kyllä tuolla kävelyllä taas vuoden pärjää. Heh heh. Huomenna pitää mennä hoitamaan terapia tätiä vai öliko se nyt toisin päin. Leikki leikkinä. ”Martta” masennuskin on melkein kokonaan lopettanut piereskelyn niin saa rauhassa nukkua. Jotkin kyllä sanoo että hajussa kasvaa vaan rajansa kaikella. Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa vielä kun sen muistaisi vaikeuksien keskellä. Uskokaa tai älkää mutta ”Martta” inhoaa syvästi kaikkea ihanaa. itselle tulee mieleen huumori. ei vaiskaan, nytte pitää mannä rouva masennuksen kiusaksi vaaka tasoon. se on moro tv: zimba2☺️❤️
Aurinko paistoi tähänkin risukasaan. Miksiköhän välillä ei muista, että elämä on ihanaa ja ihmiset hyviä ja että ihmisten rakkaus kuuluu minullekin? Mikä kumma kieltää minua uskomasta siihen?
(Oisko se tuo Masa? Onko sitä nähty? Liekö muhinoimassa Martan kanssa? Joko he saivat toisensa? Toivotan Masan ja Martan yhteiselle taipaleelle kaikkea hyvää!)
Toivotan myös "onnea" martalle ja masalle niin kaukana kuin pippuri kasvaa mikäli mahdollista niin vieläkin kauempana.