ikä on aikuinen mutta sisäisesti vielä rikkinäinen lapsi vailla selityksia.

ikä on aikuinen mutta sisäisesti vielä rikkinäinen lapsi vailla selityksia.

Käyttäjä v 1959 jousimiesnainen aloittanut aikaan 04.02.2008 klo 18:35 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä v 1959 jousimiesnainen kirjoittanut 04.02.2008 klo 18:35

Minulla on ollut ilo elää vaikka olo on psyykkisesti ja fyysisesti ristiriitainen kunnes sairastun vakavasti ja siitä olen toipunut onnistuneesti vaikka koko perhe joutui todella kovan paineen alle koska
sairauteeni seurattiin tarkasti mutta minkäs teet . Omassa toipumisessa aloin työstämään menneisyyttä ja sitä on piisannut tähän päivään saakka. Olen ylpeä itsestäni vaikka menneisyys on pitänyt sisällään erittäin pahoja tapahtumia mitkä vaikutti koko ajan elämän tietä pitkin ja nyt osaan omalla tavalla nähdä itseni miten olen kokemukset saanut voimavara ja näen itseeni paremmin kuin koskaan.

Kun alkoi tapahtua suuria menetyksiä käännyin psyykkisen alaisen lääkärin puolen ja sain sekä lääkitystä ja terapia ja olen sillä tavoin pitänyt perheeni koossa ja lapset ovat tulossa aikuisen ikään joten olen tyytyväinen itse omalla saralla.

Kannatta jos vain on henkisesti ja fyysisesti voimaa työstää itseensä että tietää mitä menneisyys on pitänyt sisällä ja elää eteenpäin ilman ristiriita ja onnellisena 🙂

Käyttäjä HOMSSU kirjoittanut 05.02.2008 klo 11:31

🙂hei, saman asia eteen minäkin olen joutunut. 1957 syntynyt ja lapset jo maailmalla. Etsin itsenäni, kuka olen ja miksi olen elämässäni asiat mitenkin kokenut. On ollut pakko tunkeutua siihen "onnelliseen" lapsuuteen ja nähdä mitä se on oikeasti ollut. Pelot, epävarmuudet, jännittämiset ja paniikit ovat saaneet psykoterapiassa selityksensä. Sekä ylilyönnit asioissa ja mielistelemiset. Vuosia terapian jälkeen on asiat saaneet lisää selityksiä. Vieläkin olen hukassa. Ehkä jonakin päivän löydän vapautuneen minäni. Toivon niin.t.Homssu

Käyttäjä v 1959 jousimiesnainen kirjoittanut 07.02.2008 klo 14:26

HOMSSU kirjoitti 5.2.2008 11:31

🙂hei, saman asia eteen minäkin olen joutunut. 1957 syntynyt ja lapset jo maailmalla. Etsin itsenäni, kuka olen ja miksi olen elämässäni asiat mitenkin kokenut. On ollut pakko tunkeutua siihen "onnelliseen" lapsuuteen ja nähdä mitä se on oikeasti ollut. Pelot, epävarmuudet, jännittämiset ja paniikit ovat saaneet psykoterapiassa selityksensä. Sekä ylilyönnit asioissa ja mielistelemiset. Vuosia terapian jälkeen on asiat saaneet lisää selityksiä. Vieläkin olen hukassa. Ehkä jonakin päivän löydän vapautuneen minäni. Toivon niin.t.Homssu

v1959jousimiesnainen
🙂Kiitos kun otit kantaa minun näkökulmaan. Suosittelen sinua edelleen jatkaa omaa menneisyyden läpi käyntiä koska se totuus ,mitä piilee menneisyyden varjossa ,tulee pikku hilja kuplan verran ja sinulla on helpompi käsitellä yksi asia kerrallaan ja sillä tavoin etenet askeleen verran omaan itseensä ja samalla työstät tunteiden kanssa ja eheytät itseesi samalla saat menneisyyden palapelistä yhden palan paikolleen ja sillä tavoin näet asioita laajemmin. Muista että menneisyyden aikana tehdyt päätökset ovat siinä elämäntilanteessa tehdyt oikeat päätökset jota sinä nykypäivänä edelleen kunnioitat . Luota omaan sisäiseen tapahtumaan ja yritä päästä sisään omien tunteiden kanssa koska Sinä tiedät omaan menneisyyden salat.🙂t. v1959 jousimiesnainen

Käyttäjä muska100 kirjoittanut 08.02.2008 klo 17:27

nyt on paha olo viiltelu yllykkeitä😭