Huono itsetunto, agressiivisuus, mustasukkaisuus, huomionkipeys ja alkoholin käyttö
Hei!
Olen 23-vuotias, suhteellisen nätti ja fiksu nainen ja kärsin erittäin huonosta itsetunnosta. Elän avoliitossa tasapainoisen ja järkevän miehen kanssa, jota olen kohdellut ala-arvoisesti, vaikka häntä rakastankin yli kaiken. Ihmettelenkin suuresti, kuinka hän jaksaa olla kanssani yhä, kaikkien kiukuttelujeni, raivokohtauksieni, muiden miesten liehittelyjen, mustasukkaisuuksieni, lievien pahoinpitelyjen ym. jälkeen!😐
Olen ollut epätasapainoinen ja epävarma niin kauan kun muistan. Olen saanut kouluja suhteellisen hyvin käytyä ja minulla on muutamia hyviä ystäviä ihan lapsuudesta asti, mutta tunnen olevani heille taakka, emmekä pidä yhteyttä niin paljoa. En uskalla heille puhua ahdistuksestani, koska mielestäni he eivät pidä minua tärkeänä tai eivät ota minua kovin vakavasti. Olemme etääntyneet, ja heidän seurassaan tunnen itseni ulkopuoliseksi, enkä tunne kuuluvani juuri mihinkään tiettyyn piiriin. Olen kateellinen siskolleni, joka on heidän kanssaan aina ollut parempi ystävä ja hänestä välitetään enemmän. Siskoni on kuitenkin se ihminen, kelle saatan ehkä eniten avautua, mutta hänellekin vähättelen ja saatan valehdella tiettyjä asioita peitelläkseni totuutta.
Alkoholia käytän liikaa. Olen monesti halunnut ja ollutkin raittiina joitain suhteellisen lyhyitä aikoja, koska tiedostan sen vallan hyvin, että alkoholi vaikuttaa hurjasti mielialaani. En kuitenkaan pysty olemaan täysin raittiina, vaikka tiedän, että se olisi oleellista! ☹️ Nykyään kun juon, en pysty rentoutumaan täysin, ennen kuin olen niin humalassa, että seuraavana päivänä en muista mitään! Humalassa käyttäydyn muutenkin erittäin typerästi ja seuraavana päivänä elän kaameassa morkkiksessa. Haen nimittäin hyväksyntää muilta miehiltä ja haluan tuntea itseni halutuksi ja kauniiksi. Saan todella hyvän mielen kun minua kehutaan, mutta kun minua haukutaan, saatan saada raivokohtauksen, enkä pääse tilanteesta yli. Kotona olen usein aiheuttanut spektaakkelin, jos oma mieheni ei ole antanut minulle tarpeeksi huomiota, tai hän ei mielestäni ole halunnut minua tarpeeksi. Kuvittelen päässäni täydellisen suhteen romanttisine öineen ja jos semmosta ei tule, saatan hermostua tyystin ja huudan ja meuhkaan. Olen jopa purrut ja raapinut miestäni riidassa, jos hän käyttäytyy minua kohtaan kylmästi tai haluaa lähteä pois luotani.
Olen myös kontrolloiva miestäni kohtaan ja haluan, että hän on samaa mieltä kanssani ja tottelee, palvoo ja palvelee minua. Ennen hän tekikin niin, ja käytin häntä aluksi hyväkseni ja pompotin miten sattuu. Sitten kun hän sai tarpeeksi itsekunnioitusta ja itsevarmuutta, eikä enää suostunut siihen, että olin muiden miesten kanssa, enkä halunnut muka sitoutua, hän jätti minut ja sitten vasta tajusin virheeni ja lupasin muuttua. Olenkin jonkin verran muuttunut, mutten TODELLAKAAN niin paljoa, että olisin nainen kuka ansaitsisi hänet!
Olen tarpeeksi kauan pönkittänyt omaa itsetuntoani huomionkipeydellä, kontrolloimisella, ja toista ohjailemalla, että nyt saa riittää! 😠
Olen myös yliampuvan mustasukkainen miehestäni, enkä hyväksy jos hän juttelee muiden naisten kanssa ja kuvittelen mielessäni, että hän on ihastunut muihin naisiin tai muuta vastaavaa, vaikka hän on varmasti uskollinen mies, eikä tarvitse naisten hyväksyntää tai ihailua pönkittääkseen omaa egoaan! En luota häneen siksi, koska en luota itseenikään ja olen itse käyttäytynyt humalassa aivan liian halpamaisesti. En ole häntä kunnolla pettänyt (VIELÄ), mutta lähellä on ollut ja usein! Ja ne miehet ovat olleet minusta kiinnostuneita, mutta minä en heistä yhtään! Olen vain halunnut tuntea itseni jotenkin suosituksi ja hyväksytyksi, kun en kuulu mielestäni mihinkään, eikä minulla ole sosiaalista elämää tai läheisiä ystäviä! Olenko yksin tässä ongelmassa? Olen varma, etten ja haluan apua! 😯🗯️ Menetän mieheni pian ja oravan pyörä jatkuu! Olen toivoton!
Asian tiedostaminen on jo todella paljon! Muista myös sanoa onnekkuudestasi miehellesi! - Siis että sinusta tuntuu että hän on "parempaa kuin ansaitset" - vaikken kyllä usko ettet muka ansaitsisi. Varmasti hän on myös sinut valinnut kaikkien muiden joukosta.
Voisiko ystäväsi auttaa sinua? kun tiedät puutteesi voitko ottaa apua kun taas olet toimimassa "hullusti"? Monestihan harmittavat käyttäytymistavat alkavat aina samalla tavalla.... sinua harmittaa.... haastat riitaa... juot ..... lähdet..... Kun käyt läpi kuinka kaikki tapahtuu ja missä kohdalla alkaa mennä pieleen, voit pyytää että puolisosi sanoo tai tekee jotakin toisin.... Tai jos itse kykenet puuttumaan niin yllätä itsesi vaikka kehumalla miestäsi juuri kun olet tekemässä päinvastoin.
Epäilemättä tarvitset huomiota paljon, enkä tiedä muuta keinoa kuin että saat sitä jotenkin, mieheltäsi mieluiten, kerro tunteistasi ja tarpeistasi! Puhukaa myös mustasukkaisuudesta - hänen ja sinun - keskustelkaa miltä tuntuu. On hyvä jos miehesi ei provosoi kun käyttäydyt mustasukkaisesti (niinkuin sinä taidat tehdä😉 )Ongelmien pahentaminen ei varmaan auta ....
On hyvä alku että arvostat miestäsi kun vielä opit kunnioittamaan häntä ja puhutte paljon, niin eiköhän se siitä.🌻🙂🌻
Minä kehoitan muutamaan tuon ylläolevan lauseen "olet parempi kuin ansaitsen", koska en halua sinun uskovan siihe, ettet ole riittävän hyvä. Tällä hetkellä ajattelet noin, mutta jos tavoittesi on olla jonain päivänä sellainen, joka ansaitsee miehesi, muutos alkaa sisäisen puheen muutoksesta. Sinun pitää uskoa siihen, että sisälläsi on se ihminen, joka haluat olla.
Sinun pitää myös kääntää katseesi pois niistä vahingollisista asioista, joita "vanha sinä" teki. Käännä katseesi niihin asioihin, joita tuo "parempi sinä" tekee, usko itsessäsi olevaan hyvään ja ala elää paremman sinän elämää jo tänään. Lipsahuksia voi tulla, mikään muutos ei ole heti täydellinen. Tärkeintä on, että annat itsellesi anteeksi ja olet aktiivinen muuttuja. Et sinä kerralla muutu, van tekemällä jokaisen epäonnistumisen jälkeen paremman valinnan uudelleen niin usein, että hyvän osuus elämässäsi kasva aja vanhat tapi surkastuvat. Tarkkaile ajatuksiasi ja käännä ne kohti parempia valintoja, ennekuin toimit. Ajattele sitä mielikuvaa, jota kohti haluat päästä, se toimii!
Olet tietoinen niistä huonoista valinnoista, joita olet tehnyt. Tekosi ovat itseilmaisua väärällä tavalla. Ehkä et ole vielä oppinut ilmaisemaan itseäsi riittävästi ja olet tukahdutettu?
Yksi seikka, joka estää ihmisiä purkamasta tunteitaan on syyllisyys. Syyllisyyttä seuraa siitä, ettei ole tietoa siitä, kuinka tunteita saa purkaa ja tulee tehneeksi sen itseä ja toisia vahingoittavalla tavalla. Tunteen purkamisesta jää huono kokemus, jolloin sitä haluaa vältellä.
Opettele tunnistamaan tunteesi ja ilmaisemaan ne minäviestillä. Tämä ei ole läppä, vaan sinun on oikesati muutettava tapaa, jolla itsellesi puhut ja miten tunteitasi ilmaiset, jos et halua vetää elämääsi vessapöntöstä alas. Minä teidän tässä asiassa, mistä puhun. Taito ilmaista itseä oikealla tavalla helpottaa raivoamisen ja huomiohakuisuuden tarvetta ja parantaa elämänlaatuasi. Tee se siis rakkaudesta itseäsi kohtaan!
Mikä on minäviesti? On olemassa Minäviestejä ja Sinäviestejä. http://kotisivu.lumonetti.fi/mpirhon1/parisuhdeopas/puhuminen.htm
On olemassa tunteita kuvaavia sanoja. Aakkosjärjestyksesäs: http://tunnekartta.vuodatus.net/blog/category/t+u+n+n+e+s+a+n+a+t
Miksi laitan tämän linkin? Siksi, että olen huomannut monien ihmisten kuvailevan tutneitaan yhdellä sanalla: vituttaa. Sana on joskus ihan paikallaan, mutta ei riitä kuvaamaan koko ihmiselämän kirjoa vana kuva asurkasruneen itseilmaisun taitoa. On hyvä laajentaa sanavaraastoa vaikka tuota tunnesanalistaa lukemalla ja miettimällä, mitä sanat itselle merkitsevät.
On olemassa ja tulkintoja tapahtumista. "(Jätät minut yksin) ...koska et välitä minusta." Niistä ei ole hyötyä ja tunteiden ja motiivien tulkinta on sitäpaitsi lokkaavaa, mikä aiheuttaa vain lisää riitoja ja paha amieltä. Sellaisesta itseilmaisusta seuraa syyllisyyttä ja huonoja kokemuksia.
On parempi ilmaista asia minävietsillä: "Olen yksinäinen ja kaipaan sinua."
Ensin on opittava erottamaan nämä neljä asia atoisistaan, sen jälkeen on opittava se, kuinka näitä käytetään oikein.
Tähän vietsiin tuli aika paljon asiaa, sorry. Toivottavasti sait jollain tavalla ajatuksesta kiinni. Kerro mieluummin miehellesi, että olet minulle hyvä ja olen siitä kiitollinen. "Se mitä minulle teet, muuttaa minua ihmisenä, koska haluan olla arvoisesi" voisi olla parempi tapa - muotoile lause itselelsi sopivaksi, mutta älä sorru itsesi vähättelyyn, se on vanha sinä, jonka jätät taaksesi.
Kiitos kovasti vastauksista molemmille!! 🌻🙂🌻
Olipas kiva huomata, että sain vastauksia näinkin nopeasti ja mieleni parani oitis!
Kiitos kovasti molempienne pointeista ja yritän jatkossa tutkiskella itseäni ja olla enemmän tekemisissä ystävieni kanssa. Tiedän, että positiivisesti ajatteleminen olisi tärkeää ja auttavaista, mutta joskus se tuntuu niin vaikealta! Mutta siinä olen samaa mieltä, että jo asian myöntäminen on edistys, sillä olen elänyt asiaa sen enempää tarkastelematta jo vuosia!
Opalia, sinun pointtisi on hyvä! Kun alkaa ajattelemaan, niin kyllä olen usein hyökkäävä ja syytän miestäni kaikesta mahdollisesta! Jos hän haluaa mennä esimerkiksi kaverilleen lauantaita viettämään, saatan hermostua jo pelkästä ajatuksesta! "(Jätät minut yksin) ...koska et välitä minusta" ovat minulle enemmän tuttuja lauseita, kuin se, että "mene, kulta vain ja pidä kivaa". Olen myös ollut hyvin huolissani, että kun hän saa uusia kavereita, niin hän hylkää minut ja yhteisen aikamme ja on mielummin ystäviensä kanssa. Olen myös hänen kavereistaan mustasukkainen ja kateellinen siitä, että hänellä on edes ystäviä täällä uudessa kotikaupungissamme, johon muutimme n.vuosi sitten hänen työpaikkansa vuoksi (ja minä olin se kannustaja muuttoon, koska kuvittelin, että uudessa kaupungissa asiat olisivat paremmin ja voisimme aloittaa puhtaalta pöydältä!). En nykyään edes pidä samasta musiikista hänen kanssaan jos hän on kuunnellut uusia kappaleita joidenkin muiden kanssa kuin minun!
Lisään linkit työpöydälle tietokoneelleni ja luen niitä aina kun minulla on aikaa. Mikä tahansa joka mahdollisesti auttaa minua kelpaa. Olen nimittäin niin täydellisen kyllästynyt siihen, että teen elämästäni liian hankalaa! 😭
Kiva, että viesteistä on ollut sinulle iloa. Saanko vielä jatkaa? Ensinnäkin, hyvä, että sait kiinni tuosta sinä- ja minäviestiasiasta. Linkki jonka laitoin, ei ollut niin hyvä kuin olisin toivoinut, mutta en valitettavasti löytänyt parempaa. (Ehkä pitää kirjoittaa sellainen itse 😀) Koska selvästi saat ajatuksesta kiinni, haluaisin tarttua vielä tähän kirjoittamaasi kohtaan:
"Jos hän haluaa mennä esimerkiksi kaverilleen lauantaita viettämään, saatan hermostua jo pelkästä ajatuksesta! "(Jätät minut yksin) ...koska et välitä minusta" ovat minulle enemmän tuttuja lauseita, kuin se, että "mene, kulta vain ja pidä kivaa". Olen myös ollut hyvin huolissani, että kun hän saa uusia kavereita, niin hän hylkää minut ja yhteisen aikamme ja on mielummin ystäviensä kanssa."
Näen tässä kaksi ääripäätä toimintamallissa. Haluaisit purkaa tunteesi, mutta teet sen aika äärimäisellä ilmaisulla. Kertomasi toinen vaihtoehto "mene, kulta vain ja pidä kivaa" taas on mielestäni ylikiltti vaihtoehto. Ajatteletko, että niin sinun pitäisi sanoa? mielestäni sinun ei tarvitse vaatia itseltäsi niin äärimäistä suoritusta, johon vielä liittyy tunteidesi tukahduttamista. Sinulla on oikeus ilmaista, mitä todella tunnet, mutta samalla ei ole oikeutta loukata toista tekemällä tulkintoja mottiveista.
Entä, jos kertoisit, että kaipaat miestäsi ja pelkäät jäädä yksin, mutta kerrot myös sen, että hyväksyt, että hän menee. Ketään ei voi kahlita, mutta samalla sinun täytyy kertoa omat tunteesi, jotta toinen saa edes mahdollisuuden ottaa ne huomioon. Ehkä voitte sopia miehesi menon hyväksyttyäsi jonkin kahdenkeskisen menon myös?
Todellakin, on myös tärkeää, että sinulla on jotain ihan omaa, ettet ole vain miehesi huomion varassa. Sinun ei tarvitse hakea sitä kuitenkaan toisilta miehiltä, tee mieluummin jotain sellaista omaa juttua, mistä nautit.
Kaikkea hyvää sinulle ja aurinkoa päiviisi!