Uusi täällä.
Olen joskus vuosia sitten ollut täällä. Mutta ne tunnukset on kadonneet muistista.
Olen melkein 20 vuotta kärsinyt paniikki häiriöstä ja ahdistus häiriöstä. Kokenut myös raskauden ajan masennuksen.
Paniikki ollut hyvin kurissa lääkityksellä. Mutta nyt pari kk ajan on kohtauksia tullut. Varsinkin aamun ekat 2h on pahinta.
En tiedä mistä tää johtuu. Ahistaa nuo olot ☹️
Kohta pitäisi lähteä anopille, ja kohtaus iski. Alkoi raajat puutumaan jne…
Nykyisin tuntuu ettei mulla oo ketään kelle puhua näistä asioista. Siksi kai tänne tulin purkamaan itseäni ja ajatuksiani.
Jos vaikka tämä kirjoittaminen auttaisi.
Rauhallista Joulun aikaa teille kaikille! ☺️❤️
Paskat mikä olo . Sydän hakkaa ja huimaa.
Jokseenkin väsynyt tähän.
Paniikki ei todellakaan mikään mukava seuralainen. Maanantaina töissä iski
Piti yksi tehtävä tehdä pelkäsin että epäonnistun. Sydän hakkasi ja kädet tärisi.
Tuntui että vähäinenkin järki menee. Tuntui etten saa asiaa hoidettua. En halunnut
kenellekkään kertoa tilannettani. Homma tuli jollain lailla tehtyä. Tosi pitemmän
kaavan mukaan. Useinkin tuntunut ettei lääkäri ymmärrä tilannettani Vaikka
kuinka selitän.
Voimia sarrukka ☺️❤️
Mä Oon ollu niin tajuttoman väsynyt.
Työharjoittelu alkoi. Täytin pyöreitä vuosia...kamala ikä kriisi.
Nuorimmalla dysfasia epäily.
Päivät jaksan hyvin, mutta se on niin vakio että klo 17 eteenpäin olen kuin kuollut väsymyksestä.
Esikoisen muuton kanssa ongelmia. Voi kun onnistuisi ja kaikki menisi hyvin.
Hei haitula
Onnittelut näin jälkikäteen🙂🌻. Niin tuo ikäkriisi välillä pukkaa. Mietti mihin´ vuodet
kadonneet. Minulla sama homma työ ottaa voimille välillä. Kotiin pääsee niin
on tosi väsynyt. Nyt vapaalla. Jotain hyödyllistä pitäisi tehdä kun viitsisi. Mikä
on dysfasia? Minulla aukko sivistyksessä.
Paljon voimia sinulle🙂👍
Kiitos viestistä sarrukka ☺️❤️
Taas yksi työharj viikko takana. Eilen nukuin illalla 2h ja valvoin vähän, sitten yöunia 10h. Inhoan tätä väsymystä!
Dysfasia on puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus.
Jotenkin niin tylsä ja saamaton olo. Ärsyttää ihan kun on tälläinen vätys.
3.vk työharjoittelua alkoi.
On pistänyt miettimään miten mä tuun pärjäämään joskus työelämässä, jos sellainen on?
Päivät menee hyvin, mukavat työkaverit, rentoa ja leppoisaa työn tekoa. Kävelen kotiin, haen muksun hoidosta, teen ruuan. Sit se iskee; helvetinmoinen väsymys.
Voisin nukkua vaikka seisaaltaan. En jaksaisi mitään.
6h päivä. Entä jos olisi 8h työpäivä?
Onkohan musta koskaan normaaliksi ihmiseksi? 😞
Tänään olen oikeasti miettinyt terapiaa ja keskustelu apua.
Olen umpikujassa itseni kanssa.