Erittäin vaikeatajuista, mutta mielenkiintoista asiaa stressin ja stressihormoni kortisolin yhteydestä masennukseen

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo10282

Lopussa todetaan asioita, jotka maalaisjärjelläkin käsittää ja jotka tuntuvat melkein itsestäänselviltä:

”Psykoterapialla voi olettaa olevan neurobiologisia vaikutuksia, koska auttavassa psykoterapiassa masennuspotilaan stressi vähenee muun muassa sympaattisen hermoston toiminnan rauhoittuessa. Aivan äskettäin päädyttiin arvioon, että psykoterapiasuhteen tuki ja masennuslääkehoito vaikuttavat samoihin neurobiologisiin toiminnallisiin järjestelmiin palauttaen neuroendokriinisen tasapainotilan (Sharpley 2010).”

”Masennus on usein seurausta sitä edeltävän stressin säätelyn epäonnistumisesta. Elimistön stressitila voi olla alkuperältään ruumiillista tai se saattaa liittyä psykososiaalisiin syihin. Kyky stressin hallintaan vaihtelee ihmisten välillä. Osa stressinhallintakyvystä on synnynnäistä, mutta osin se on myös varhaisten elämäntapahtumien ohjaamaa. Keskeinen stressinsäätelyjärjestelmä ja myös masennuksen taustalla vaikuttava neurobiologinen järjestelmä liittyvät glukokortikoidien aineenvaihduntaan tai niiden vaikutukseen ja signaalinvälitykseen. Sellaiset hoitomuodot, jotka auttavat stressin säätelyjärjestelmän korjautumisessa, lievittävät myös masennustilaa.”