Estynyt persoonallisuushäiriö (F60.6)
Moikka,
onko täällä ketään jolla olisi diagnosoitu kyseinen persoonallisuushäiriö? Miten tämä eroaa sosiaalisten tilanteiden pelosta?
Millainen olit lapsuudessa, entä nyt?
Epäilen, että minulla voisi olla estynyt persoonallisuushäiriö, mutta tarvitsisin siihen lääkärin mielipiteen. Kannattaako tätä varten varata ihan aika ja keskustella asiasta vai annanko asian olla ja tyytyä saamaani nykyiseen hoitoon? Käyn toimintaterapiassa kerran kuukaudessa, sillä minulla ei ole varaa psykoterapiaan tällä hetkellä. Syön myös lääkitystä.
Myös ketjussa Sosiaalisten tilanteiden pelko käsitellään tätä kysymystä.
Hei ja kiitos Desper vastauksestasi.
Lukaisin tuon ja herätti paljon ajatuksia.
Tuollainen psykodynaaminen terapiamuoto kiinnostaisi, mutta tosiaan kun elän Kelan kuntoutustuella niin ei sillä hirveästi terapioita makseta. ☹️
Minulla ei ole mitään fyysisiä oireita, jos joudun ahdistavaan tilanteeseen. Enemmänkin välttelen tilanteita, joissa saattaisi joutua kontaktiin ihmisten kanssa. Siksi en syö beetasalpaajia. Käytössäni on bentsodiatsepiinit, joita olen nyt syönyt vuoden ajan. Nuo eivät kuitenkaan tehoa jos niitä syö päivittäin, siksi pidän usein taukoja välissä.
Lääkityksenä minulla on siis tällä hetkellä: Venlafaxin 225 mg, Abilify 15 mg, Temesta 2 mg (tarvittaessa). Mielialalääkkeen tehostamiseen olen ottanut avuksi E-epa ravintolisän.
Buspironia minulle ei ole koskaan edes ehdotettu, vaikka tuolla artikkelissa siitä mainittiin. En mielellään myöskään vaihtaisi nykyistä lääkitystäni.
Hei, jatkettaisiinko keskustelua edelleen tuossa toisessa ketjussa eikä jaettaisi asiaa kahteen ketjuun?
Desper kirjoitti 29.1.2015 10:34
Hei, jatkettaisiinko keskustelua edelleen tuossa toisessa ketjussa eikä jaettaisi asiaa kahteen ketjuun?
En löytänyt aiheesta aiempaa keskustelua, nimenomaan estyneestä persoonallisuushäiriöstä.
Harmi että täällä ei saa vertaistukea.
Masennuksestakin löytyy monia eri ketjuja, eipä niistä ole mitään haittaa ollut.
Hei,
vastasit tässä ketjussa viestiini, joka oli toisessa ketjussa, mutta sopiihan kirjoitella missä vain. Anteeksi vertaistuen puuttuminen.
"Sosiaalisten tilanteiden pelkoon sairastuu elinaikanaan noin joka kymmenes, joista kolmella neljäsosalla esiintyy myös muu psykiatrinen sairaus. Sosiaalisten tilanteiden pelossa voidaan erottaa yleistynyt muoto ja useimmiten esiintymispelkona ilmenevä rajoittunut muoto. Lapsuudessa alkanut yleistynyt muoto saattaa kehittyä estyneeksi persoonallisuudeksi."
"Viimeaikaisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että sosiaalisten tilanteiden pelko syntyy altistavien rakenteellisten tekijöiden ja haitallisten sosiaalisten kokemusten vuorovaikutuksessa. Kagan ym. (1988) havaitsivat, että osa ihmisistä reagoi jo vauvana limbis-hypotalaamisella ylivireystilalla odottomattomiin ja uusiin tapahtumiin. Tutkijat esittivät, että mikäli nämä temperamentiltaan herkät lapset joutuvat krooniseen stressiin esimerkiksi vanhempien riitelyn, sisarusten pilkan tai vanhempien eron vuoksi, heille saattaa kehittyä sosiaalisesti estynyt persoonallisuus."
"Sosiaalisten tilanteiden pelon erottaminen estyneestä persoonallisuudesta on usein mahdotonta, ja viimeksi mainittu diagnoosi on saanut viime vuosina osakseen ankaraa kritiikkiä. On esitetty, että lapsuudessa alkava vaikea sosiaalisten tilanteiden pelko integroituu nuoruudessa helposti osaksi potilaan persoonallisuutta. Estynyt persoonallisuus, jonka ICD-10-tautiluokituksen diagnostiset kriteerit on esitetty taulukossa 2, on tästä näkökulmasta tarkasteltuna pikemminkin varhain alkanut ja hoitamattomana kroonistunut neuroosi kuin varsinainen persoonallisuushäiriö. Sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa käytetyt menetelmät vähentävät myös estyneen persoonallisuuden oireita, ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä pelkoja lieneekin tarkoituksenmukaisinta tarkastella jatkumona, jossa estynyt persoonallisuus edustaa häiriön vaikeinta muotoa."