http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo80017&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=
"Sosiaalisten tilanteiden pelkoon sairastuu elinaikanaan noin joka kymmenes, joista kolmella neljäsosalla esiintyy myös muu psykiatrinen sairaus. Sosiaalisten tilanteiden pelossa voidaan erottaa yleistynyt muoto ja useimmiten esiintymispelkona ilmenevä rajoittunut muoto. Lapsuudessa alkanut yleistynyt muoto saattaa kehittyä estyneeksi persoonallisuudeksi."
"Viimeaikaisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että sosiaalisten tilanteiden pelko syntyy altistavien rakenteellisten tekijöiden ja haitallisten sosiaalisten kokemusten vuorovaikutuksessa. Kagan ym. (1988) havaitsivat, että osa ihmisistä reagoi jo vauvana limbis-hypotalaamisella ylivireystilalla odottomattomiin ja uusiin tapahtumiin. Tutkijat esittivät, että mikäli nämä temperamentiltaan herkät lapset joutuvat krooniseen stressiin esimerkiksi vanhempien riitelyn, sisarusten pilkan tai vanhempien eron vuoksi, heille saattaa kehittyä sosiaalisesti estynyt persoonallisuus."
"Sosiaalisten tilanteiden pelon erottaminen estyneestä persoonallisuudesta on usein mahdotonta, ja viimeksi mainittu diagnoosi on saanut viime vuosina osakseen ankaraa kritiikkiä. On esitetty, että lapsuudessa alkava vaikea sosiaalisten tilanteiden pelko integroituu nuoruudessa helposti osaksi potilaan persoonallisuutta. Estynyt persoonallisuus, jonka ICD-10-tautiluokituksen diagnostiset kriteerit on esitetty taulukossa 2, on tästä näkökulmasta tarkasteltuna pikemminkin varhain alkanut ja hoitamattomana kroonistunut neuroosi kuin varsinainen persoonallisuushäiriö. Sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa käytetyt menetelmät vähentävät myös estyneen persoonallisuuden oireita, ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä pelkoja lieneekin tarkoituksenmukaisinta tarkastella jatkumona, jossa estynyt persoonallisuus edustaa häiriön vaikeinta muotoa."