Rentouduin tänään ja sen jälkeen puuhastelin kotona. Puuhastelin = järjestelin ja sotkin lähinnä. Mietin vähän elämääni ja sitten vähän kuin humaus, niin tuli itselle ihan epätodellinen olo. Niin kuin se en olisikaan minä, joka toimin ja teen jotain tässä juuri nyt, vaan joku toinen? Tuolla oli viestiketju tyhjästä olosta, joka on varmasti samaa asiaa, mutta minä haluaisin tietää, että miten tuohon epätodelliseen oloon voi itse vaikuttaa? Voiko? Onko kokemuksia?
Kyllä epätodellinen olo voi tulla aika monesta eri jutusta. Esim. suuri järkytys voi aiheuttaa sellaisen tunteen. Toisaalta, jos kokeilee jotakin uutta kuten vaikkapa sitä mietiskelyä, niin sekin muuttaa tajunnantilaa ehkä ihan hivenen ja se voi tuntua erikoiselta. En siitä nyt niin kovasti huolestuisi, mutta jos alat kuulla ääniä, joita muut eivät kuule tai jotain muuta hyvin poikkeavaa, on syytä käväistä lääkärissä.
Meillä kaikilla on ajatuksia ja mielikuvia, jotka eivät aina ole niin normaalejakaan. Olennaista on kai tajuta, että ne ovat minun ajatuksiani, eivät todellisia.
Buddhalaisessa ajattelussa painotetaan, ettei ole olemassa mitään tiettyä pysyvää minää, vain joukko erilaisia tajunnantiloja ja että käsitys pysyvästä minästä on tietynlainen ihmisiä yhdistävä harha. Intialaiset puhuvat mayasta. Länsimainen psykologia lähtee aivan toisesta lähtökohdasta. Länsimaisesti ajatteleville on ihan käsittämätöntä, että buddhalaiset munkit saattavat rakentaa vaikkapa hiekanjyväsistä monimutkaista mandalaa viikkokausia vain tuhotakseen sen. Siinä on kuitenkin syvää mielekkyyttä, jonka voi ymmärtää intuitiivisesti, mutta jos ajatus kaiken katoamisesta tyhjiin on ahdistava, voi ajatella jotakin muuta.
Itse puhuisin mielelläni tyhjyys-täyteydestä, tyhjyydestä, joka sisältää kaikki maailmankaikkeuden eri ilmiöt ja yhdistää ne tavalla, joka ylittää ihmisen arkiymmärryksen.
Mutta jos joku haluaa ajatella Jumalaa kristinuskon tarkoittamassa mielessä tai olla uskomatta mihinkään, hänellä on siihen täysi oikeus. Itse uskon, että kaikki polut vievät lopulta perille.
Etsijä kirjoitti 18.6.2011 18:54
Kyllä epätodellinen olo voi tulla aika monesta eri jutusta. Esim. suuri järkytys voi aiheuttaa sellaisen tunteen. Toisaalta, jos kokeilee jotakin uutta kuten vaikkapa sitä mietiskelyä, niin sekin muuttaa tajunnantilaa ehkä ihan hivenen ja se voi tuntua erikoiselta. En siitä nyt niin kovasti huolestuisi, mutta jos alat kuulla ääniä, joita muut eivät kuule tai jotain muuta hyvin poikkeavaa, on syytä käväistä lääkärissä.
Meillä kaikilla on ajatuksia ja mielikuvia, jotka eivät aina ole niin normaalejakaan. Olennaista on kai tajuta, että ne ovat minun ajatuksiani, eivät todellisia.
Buddhalaisessa ajattelussa painotetaan, ettei ole olemassa mitään tiettyä pysyvää minää, vain joukko erilaisia tajunnantiloja ja että käsitys pysyvästä minästä on tietynlainen ihmisiä yhdistävä harha. Intialaiset puhuvat mayasta. Länsimainen psykologia lähtee aivan toisesta lähtökohdasta. Länsimaisesti ajatteleville on ihan käsittämätöntä, että buddhalaiset munkit saattavat rakentaa vaikkapa hiekanjyväsistä monimutkaista mandalaa viikkokausia vain tuhotakseen sen. Siinä on kuitenkin syvää mielekkyyttä, jonka voi ymmärtää intuitiivisesti, mutta jos ajatus kaiken katoamisesta tyhjiin on ahdistava, voi ajatella jotakin muuta.
Itse puhuisin mielelläni tyhjyys-täyteydestä, tyhjyydestä, joka sisältää kaikki maailmankaikkeuden eri ilmiöt ja yhdistää ne tavalla, joka ylittää ihmisen arkiymmärryksen.
Mutta jos joku haluaa ajatella Jumalaa kristinuskon tarkoittamassa mielessä tai olla uskomatta mihinkään, hänellä on siihen täysi oikeus. Itse uskon, että kaikki polut vievät lopulta perille.
Oletkohan Etsijä kokenut tuon epätodellisen olon? Kun ei minulla siinä ainakaan ole sen kummemmin ajatuksia tai mielikuvia. On vain se olo - tunne. Elämä kyllä on täynnä pienempiä ja suurempia järkytyksiä jatkuvalla virralla. Miten tuo buddhalaisuus nyt tähän liittyi - en oikein ymmärtänyt? Sen kyllä ymmärrän, että mikään ei ole pysyvää. Kiinnostavaa tosin tuo munkkien touhu. Auttaisikohan se asiaa? Rupeisi sirottelemaan hiekanjyväsiä ympyröiksi ja kuvioiksi. Ei ehkä mikään huono vaihtoehto!