Epämääräinen ahdistus ja epätodellinen olo, erilainen kuin paniikkihäiriössä luulisin.
Minua vaivaa toisinaan epätodellinen olo. Se eroaa täysin tyypilliseltä epämääräiseltä ololta joka liitetään usein paniikkihäiriöön ja ahdistukseen. Tässä ei ole fyysisiä oireita, vaan se on täysin henkistä. Tunnen tavallaan olevani jollakin täysin eri vuosiluvulla, jossakin ihan muualla, mutta kuitenkin täällä. Tätä on todella vaikea selittää… Vähänkuin olisin jossakin rinnakkaistodellisuudessa, josta käsin katselen oikeaa maailmaa. Vähänkuin unta, mutta ei kuitenkaan. Se se tunne on kamalan voimakas eikä sitä pysty yleensä saada saman päivän aikana enää pois, kun sen kerran tulee.
Nuorempana eräs tietty paikka herätti minussa sen tunteen, se oli sellainen joki ja hevostallit lähellä lapsuudenkotiani. Välttelin sitä paikkaa juuri siksi, koska tiesin että se kamala olotila seuraa minua mukanaan sieltä asti, jos käyn siellä. Nykyään se olo tulee vaikka olisin ihan jossakin ”normaalissa” paikassa.
Mitä tämä on? Onko tälle edes olemassa mitään selitystä? En ole löytänyt minkäänlaista. Tämä tuntuu todella pahalta. ☹️
moi avunhuutoja! 🙂
sanot, että kyseessä on täysin henkinen ilmiö. mielestäni kuitenkaan ahdistusta ei voi luokitella vain joko henkiseksi tai fyysiseksi ilmiöksi, se on molempia. jos jokin ajatus ahdistaa sinua, se tuntuu myös väistämättä kehossasi, vaikket ehkä tähän saakka ole noteerannut sitä.
joka tapauksessa sinun tulisi hakea ammattiapua. luulisin, että tuollaiset epämiellyttävät ja ahdistavat ajatukset tulevat, kun mielelläsi ei ole enää voimavaroja selviytyä haasteista, joita elämä tuo tullessaan. sellaisessa elämäntilanteessa tarvitaan mielen ammattilaista, joka on perehtynyt tällaisiin asioihin ja osaa kertoa sinulle, mitä tehdä mainitsemiesi kaltaisten ajatusten tullessa mieleen.
voimia sinulle!
IisaMari
mulla ei ole ollut ihan vastaavaa mutta sellaista useinkin että olo on epätodellinen, olen kuin vieras itselleni. kuin katselin itseäni jostain elokuvasta enkä voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun.
Joskus kun mulla ollut todella voimakasta ahdistusta ja paniikkia,lähes kauhua on ollut myös sellaista mm. etten tunnista itseäni kun katson peilistä ja tuntuu kuin jokainen jäseneni olisi mulle vieräs ja hallitsematon. Samalla on tunne kuin pää tyhjenisi ☹️
Mä kehottaisin myös hakea ammattiapua,niin mäkin olen tehnyt! Tällaiset asiat eivät korjaannu itsestään vaan niillä on tapana pahentua. Kehon tapa ilmoittaa ettei kaikki ole hyvin. Voimia sulle!!!🙂🌻
Vertaisten apuja tarvin. On ahdistanut jo viikkoja ja masennus on myös kuvassa. Apua on tosi vaikea saada ja jos saa ajan lääkärille niin on kiire ja sillon menen lukkoon, enkä saa sanottua mille oikeasti tuntuu. Mulla ainakin ahdistuskin tulee myös fyysisinä oireina esim. vatsakipuna, ruoka ei sula, päätä särkee, rinnan päällä on kuin kivi ja tuntuu, että olen kuin vanki kehossani, kun en osaa, pysty purkamaan ahdistustani. Ihminen on kokonaisuus ja jos varsinkin ahdistusta on viikkoja niin se purkautuu myös fyysisinä oireina, mutta valitettavasti sitten monet oikeatkin fyysiset oireet hoitotaho tulkitsee psyykkiseksi ja jätetäänkin sitten tutkimatta, ei hyvä. Aina pitäisi jaksaa olla niin vahva, pitämään omia puoliaan.
En itse ymmärrä tätä paniikkihäiriöksi, kun lukemani ja kuulemani perusteella se ei ole sitä, mutta suorastaan tuskainen on olo. Kuin sisällä tai siis päässä, mielessä olisi helvetti irti. Ymmärrän, että esim. liikunta auttaa, mutta nyt en saa sitäkään aikaiseksi. Enkä tahdo lääkitystä, joka pitää minut kaikenpäivää horroksessa, vielä saamattomampana mitä olen nyt. Kokeiltu on jo vaikka mitä. Olen tullut niin pessimistiksikin tässä parin kk aikana, että en enää tunnista itseäni. Mistä apu, kun ei ole varaa mennä yksityiselle psykiatrille?