En pääse terapiaan :(

En pääse terapiaan :(

Käyttäjä DeadEndGirl aloittanut aikaan 26.07.2010 klo 10:58 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä DeadEndGirl kirjoittanut 26.07.2010 klo 10:58

Minulla on hoitosuhde psykiatrian poliklinikalle jossa minulla on lääkärinä ihan hirveä ihminen. Minulle on jostain syystä diagnosoitu alkoholiriippuvuus vaikka en edes juo joka päivä eikä juomiseni koskaan ole humalahakuista. Tämä lääkäri ei kirjoita minulle maksusitoumusta psykoterapiaan, vaikka TODELLA tarvitsisin sitä. Hän ei kirjoita sitä koska minulla on alkoholiriippuvuus ja psykoterapiasta ei kuulemma ole minulle tässä vaiheessa mitään hyötyä! Siis mitä helv? Tällä hetkellä mulla on vaikea tilanne elämässä ja tuntuu että pää hajoaa kohta lopullisesti jos en pääse terapiaan. Voiko lääkäri sabotoida näin minun terveyttäni? Mitä mieltä olette? Otin yhteyttä jo potilasasiamieheenkin.

Käyttäjä meebu kirjoittanut 27.07.2010 klo 05:16

Jaa.. kuulostaa kyllä oudolta,että diagnosoitu alkoholiongelma, jos juominen ei sinulle ole ongelma. Millä tämä lääkäri perustelee diagnoosin? Miten usein sitten juot ja millaisissa tilanteissa? Jos haluut kertoa. Se on ihan totta,että jotkut psykiatrit jakelevat diagnooseja mielivaltaisesti ja ilman järkeviä perusteita. (minullakin kokemusta,valitettavasti!) Siis enhän voi tietää onko tuo sinun diagnoosisi aiheellinen, kun en tiedä alkoholinkäytöstäsi tarkemmin.. Kuitenkin siis tiedän,että vääriä liian herkästi annettuja diagnooseja on psykiatrian puolella paljon. Mikä on todella inhottavaa. Ne psykiatrit eivät aina tajua,miten joku väärä diagnoosi voi pilata jonkun elämän. Mitä lie lääkärin ylpeyttä tuollainen vallan väärinkäyttö sitten onkaan.
Mitä jos kävisit jonkun toisen lääkärin luona? Siis jos yksityiseen psykiatriin ei ole varaa, niin sitten vaikka terveyskeskuksessa oman lääkärin vastaanotolla. Pyytäisit häneltä mielipidettä tilanteestasi, "alkoholiongelmastasi" ja terapian tarpeesta. Voisit esittää potilasasiamiehelle tuon toisen lääkärin lausunnon oman kertomuksesi tueksi. Hyvä että olet ottanut yhteyttä potilasasiamieheen. Ota häneltä kaikki apu vastaan. Itselläni on hyviä kokemuksia potilasasiamiehestä. jäi sellainen olo,että kerrankin joku on minun puolellani! 🙂 Uskon,että säkin saat asiasi kuntoon, kun nyt vaan jaksat potilasasiamiehen kanssa selvittää asian perinpohjin. Voimia ja aurinkoa!

Käyttäjä Pompula kirjoittanut 09.08.2010 klo 00:44

Hei, DeadEndGirl!

Mikä lääkäristä tekee hirveän? Siis muuten kuin, että ilmeisesti juuri hän on diagnosoinut alkoholiriippuvuuden. Tarvitseeko alkoholiriippuvaisen juominen olla humalahakuista (en tiedä tätä)? Alkoholiriippuvainen voi todennäköisesti olla myös päiviä juomatta. Riippuvuuden tasojakin lienee useimpia. Psykoterapian hyötysuhde lasketaan siten, että potilaan elämäntilanne on jotakuinkin stabiili. Jos olet alkoholiriippuvainen, on elämäntilanteesi melkoisen epästabiili. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettetkö saisi mitään hoitoa. Sen ei pitäisi tarkoittaa sitä. Kun sinulla on hoitosuhde psykiatrian poliklinikalla, niin ilmeisesti käyt siellä säännöllisesti? Sillä yritetään edesauttaa sitä, että vaikea elämäntilanteesi jossain määrin rauhoittuisi ja olisit tulevaisuudessa (kukaan tuskin tietää milloin) valmis psykoterapiaan. Itsestä voi hyvinkin tuntua, että siihen olisi valmiudet, mutta hoitava taho tekee omalla ammattitaidollaan päätelmänsä, mikä tilanne on. Siksi en usko, että lääkäri tarkoituksellisesti yrittää sabotoida terveyttäsi. Kerro kuulumisesi ja miten tilanne hoitavan tahon ja potilasasiamiehen kanssa sujuu?

Joskus tuntuu, että mikään ei suju, mutta sitten koittaa taas parempi aika. Uskothan?
🙂👍

Käyttäjä 3lisa kirjoittanut 11.08.2010 klo 12:45

Hei!

Minulla on suunnilleen samanlainen kokemus, tosin harmi kun et kerro tekstissä paljon juot ja monta kertaa viikossa. Mutta minunkin tapauksessa hoitajien ja lääkärin toiminta oli todella yliampuvaa ja huvittavaa, tosin silloin ei pahemmin naurattunut kun tajusi niiden olevan tosissaan laittamassa alkoholiongelmaa diagnoosiksi.

Mutta olin silloin psykiatrisella osastolla hoidossa, viikot siellä ja vknloput kotona. Joka vknlopun jälkeen ne kysyivät paljonko oli mennyt alkoholia. Oli viikonloppuja jolloin en ollut ottanut kun perjantaisin saunasiiderin jos sitäkään ja sitten oli pari vknloppua putkeen kun oltiin oltu kavereiden kanssa juhlimassa esim syntymäpäiviä ja silloin kerroin juoneeni 4-7kpl siideriä. Tästähän ne innostuivat! Minulle oli sanottu aikasemmin viikolla että "saan" juoda 1-2kpl siideriä niissä kavereiden juhlissa mutta koska nyt olin juonut ainakin kaksinkertaisen määrän mitä ne olivat antaneet luvan niin minulla oli heidän mielestään mitä ilmeisemmin ongelma. Silleen mitä?! Olin kuitenkin 28-vuotias aikuinen nainen joka ei koskaan edes kotona ollessaan juonut viikolla kun yhden saunasiiderin ja joskus viikonloppuisin enemmän.
Kuitenkin tästä kaikesta seurasi palavereita osaston lääkärin kanssa joissa joudun tosissani vakuuttelemaan ettei alkoholi ollut minulle ongelma. Sinun tapauksesta poiketen minua vihdoin viimein uskottiin eikä merkintää papereihin tullut.

Mutta opinpahan sen että kriisissä ollessaan alkoholilla ei saa kuulemma rentoutua edes vknloppusin koska se melkeinpä heti tulkitaan alkoholiongelmaksi.
Vaikka sen jälkeen olen käynyt 5 vuotta avohoidossa mtt:ssa terveyskeskuksessa ja edelleen otan sen perjantain saunasiiderin silloin tälllöin ja joskus vknloppuisin enemmän, ei se vaan siellä ole koskaan noussut ongelmaksi vaikka edelleen rehellisesti kerron paljon olen juonut.

Nyt kun sinulle on lätkästy se alkoholiongelma-leima niin ymmärrän kyllä että terapiaan et pääse. Kuten edellinen kirjoittaja sanoi siihen mentäessä on elämäntilanteen oltava vakaa ja sitä se ei nyt ainakaan papereissa sinulla ole. Siksi on todella hyvä että olet vienyt asiaa eteenpäin. Lääkärin/psykiatrin voi aina vaihtaa. Minäkin olen joutunut vaihtamaan hoitovirheiden takia.

Tämän kokemukseni kirjoitin kuitenkin sen takia, että muutkin ymmärtävät miten helposti se alkoholiongelma voidaan merkitä papereihin joissain tilanteissa.

Käyttäjä Pompula kirjoittanut 12.08.2010 klo 16:13

3lisa kirjoitti 11.8.2010 12:45

Mutta olin silloin psykiatrisella osastolla hoidossa, viikot siellä ja vknloput kotona. Joka vknlopun jälkeen ne kysyivät paljonko oli mennyt alkoholia. Oli viikonloppuja jolloin en ollut ottanut kun perjantaisin saunasiiderin jos sitäkään ja sitten oli pari vknloppua putkeen kun oltiin oltu kavereiden kanssa juhlimassa esim syntymäpäiviä ja silloin kerroin juoneeni 4-7kpl siideriä. Tästähän ne innostuivat! Minulle oli sanottu aikasemmin viikolla että "saan" juoda 1-2kpl siideriä niissä kavereiden juhlissa mutta koska nyt olin juonut ainakin kaksinkertaisen määrän mitä ne olivat antaneet luvan niin minulla oli heidän mielestään mitä ilmeisemmin ongelma. Silleen mitä?! Olin kuitenkin 28-vuotias aikuinen nainen joka ei koskaan edes kotona ollessaan juonut viikolla kun yhden saunasiiderin ja joskus viikonloppuisin enemmän.

Alkoholin kulutukseesi puututtiin varmaan senkin takia, että olit osastohoidossa ja lääkitys varmasti päällä. Alkoholi ei koskaan sovi mielialalääkkeiden kanssa yhteen. Kun lääkkeet yrittävät nostaa sinut ylös, niin ne yhdistettynä alkoholiin taas vievät aivan päinvastaiseen suuntaan ja laittavat kaiken hormonitoiminnan ja aivokemian sekaisin. Sieltä onkin sitten vaikeampi nousta.

3lisa kirjoitti 11.8.2010 12:45

Mutta opinpahan sen että kriisissä ollessaan alkoholilla ei saa kuulemma rentoutua edes vknloppusin koska se melkeinpä heti tulkitaan alkoholiongelmaksi.
Vaikka sen jälkeen olen käynyt 5 vuotta avohoidossa mtt:ssa terveyskeskuksessa ja edelleen otan sen perjantain saunasiiderin silloin tälllöin ja joskus vknloppuisin enemmän, ei se vaan siellä ole koskaan noussut ongelmaksi vaikka edelleen rehellisesti kerron paljon olen juonut.

Perimmäinen syy alkoholiongelmaksi leimaamiseen tuskin on se "rentoutuminen". Sillä, kuten yllä mainitsin, alkoholi ei sovi useiden lääkkeiden kanssa yhteen ollenkaan. Siksi siinä asiassa ollaan tiukkoja ja mielestäni hyvä niin. Se hetkellinen "rentoutuminen" alkoholin avulla saattaa esimerkiksi ahdistuksesta / pariikkioireista kärsivälle tuoda seuraavina päivinä entistä pahempaa ahdistusta / paniikkia ja, jos tätä ahdistusta lähdetään lääkitsemään taas alkoholilla on kierre hyvin nopeasti valmis.

Ihan hyvä, että kerroit omista kokemuksistasi! flw

Mieleeni tuli tästä vielä ohjelma (8.8.2010), joka ei tosin liittynyt alkoholiin vaan huumeisiin. Se tuli Sub-kanavalta ja ohjelman nimi oli: Tosipaikka - Apua, lapseni on mahdoton! http://www.sub.fi/tosipaikka/ . Ilmeisesti sen voi vielä katsoa netissä.
Siinä kerrottiin mm. nuoren tytön sortumisesta ensin mietoihin huumeisiin, jotka johtivat hänet kokeilemaan vahvempia huumeita ja jokin kerta hän otti todennäköisesti vahingossa yliannostuksen ja joutui vegetatiiviseen tilaan, mutta ei suinkaan koomaan, vaan valvetilaan. Hän siis oli, jos saa tässä käyttää ilmaisua "elävä kuollut". Hän ymmärsi siis mitä hänen ympärillään tapahtui, mutta ei voinut oikein millään tavalla ottaa osaa elämään. Hän makasi vuodesta toiseen sairaalavuoteella, missä vanhemmat kävivät häntä säännöllisesti tervehtimässä. Aivan kamala ajatella, että tuollaistakin voi tapahtua! En ollut koskaan edes kuullut, että noinkin voi ihmiselle käydä.

Tuon ohjelman, sekä aiemman tietoni mukaan myös alkoholi + lääkkeet (lääke on myös yhdenlainen huume) yhdistelmä on mielestäni todella vaarallinen yhdistelmä. Itse olen kokeillut alkoholia lääkkeideni kanssa ja huomaan heti, että vaikutus on äärimmäisen vahva. Jos ottaisin "tavallisen" annoksen alkolia (mikä se sitten olisi, vaikka 2-5 olutta/siideriä) olisin todennäköisesti letkujen varassa, kenties loppuelämäni. Kammottavaa!

Voimia ja aurinkoa päiviinne! 🌻🙂🌻:

Käyttäjä 3lisa kirjoittanut 22.08.2010 klo 08:22

En nyt muista että kukaan terveyskeskuksen mielenterveystoimiston lääkäri tai sairaanhoitaja olisi sanonut minulle että alkoholia ei saa ottaa mieliala/paniikki/ahdistus/psykoosi - lääkkeiden kanssa joita syön. Siis muutakun aina kun joudun osastohoitoon niin siellä se on hirveä tabu. Enkä koskaan ole joutunut psykiatriselle osastolle alkoholin takia, niin että se olisi aiheuttanut jotain olotiloja jälkikäteen.

Mtt:ssä ovat aina sanoneet että jos juon niin saan juoda varovasti, kohtuudella ja omat rajat tuntien. Ei siihen tietenkään suositella, mutta ei siellä myöskään olla heti leimaamassa alkoholistiksi niinkuin osastohoidon aikana. Olen kuitenkin syönyt nyt noita lääkityksiä jo kuudetta vuotta ja sen koko ajan olen ollut kohtuukäyttäjä alkoholin kanssa, eli se jonka jo aikasemmin kerroin että n. 1-7 annosta voi mennä pe-la. Eikä todellakaan joka viikko.

En ole koskaan huomannut että alkoholi vaikuttaisi erilailla kehooni/mieleeni/humalaani/krapulaani kuin ennen lääkkeitten syömistä. Muutakun joskus se antaa paremmat yöunet, eli mielestäni rentouttaa. Sen verran kuitenkin katson että jos olen joutunut sinä päivänä ottamaan tarvittavat rauhottavat niin silloin olen vishy-linjalla. Siihen yhdyn että rauhottavat ja alkoholi eivät sovi yhteen.

Mutta jokaisellahan lääkkeet ja alkoholi toimivat yksilöllisesti. En halua että kukaan nyt tämän viestin perusteella lähtee koittamaan yhdistelmää sen taki kun se minulle ei tuota ongelmia.

Olisi kiva kuulla mitä viestiketjun aloittajalle kuuluu nykyään. Oliko siitä apua että veit asiaa eteenpäin? Ja edelleenkin perään kuulutan niitä todellisiä lukuja joita joit kun sait diagnoosin. Ja tuleeko sinulle alkoholin juomisesta niitä "oloja" mutta et siltikään voi lopettaa juomista? Nämä tiedot auttaisivat hahmottamaan tilannettasi paremmin.

Voimia kaikille tämän lukeneille! 🙂🌻