Olen täysin kyllästynyt elämääni. En jaksa enää tätä ainaista pahaa oloa. Koen itse olen todella ruma ihminen eikä ole rahaa jotta saisin ulkomuotoni niin hyväksi että saisin paljon rakkautta ja hyväksyntää. Olen ollut aina huono kaikessa enkä rakkautta ole saanut en edes vauvana. Olen äitini hylkäämä. Haluaisin vaan rakkautta ja hellyyttä sekä hyväksyntää. Ainut ilo elämässäni on ollut seksikuvat joita olen nettiin laittanut niitä on kehuttu ja tahtoisin alan leffoihin mutta kroppani se on este kaikkeen. Tämä rumuus tappaa mut vihaan itseäni niin paljon……sitä ei voi kukaan ees ymmärtää. Hyvä että muut saavat huomiota ja rakkautta jne. Mulle ei tämä onnen arpa ole osunut kohdalle. 40.v yhtä tuskaa ja pahaa oloa haluan kuolla. Ainut apu on ollut adhd lääkkeet ja nyt en saa edes niitä syödä koska sydämmessä vikaa….en jaksa enään…EN OLE IHMINEN MULLA EI OO OIKEUTTA ELÄÄ ENKÄ EES HALUA…..HALUAN POIS
Hei Kyynel74!
Minunkin on vaikea jaksaa tätä elämää. On niin paha olo. Mietitkö sinä itsemurhaa? Minä mietin paljonkin mutta perheen takia olen kamppaillut eteenpäin päivä kerrallaan. Sinä kaipaat rakkautta ja hellyyttä, toivon että elämääsi tulee ihminen jolta niitä saat runsaasti. Minä olen tosi ruma tällä hetkellä mutta mieheni rakastaa minua, rakkaus ei ole ulkonäöstä kiinni. Olen tosin ajatellut että pitäiskö laihduttaa mutta tuntuu niin toisarvoiselta tämän pahan olon keskellä. Mistä saataisiin positiivisempia ajatuksia, tekisi hyvää meille molemmille. Kirjoita lisää kuulumisiasi ja voimia sinulle.
No et sä ihan hirveän ruma voi olla, jos sun nettikuvia on kehuttukin. Mä en voisi kuvitellakaan laittavani itestäni kuvia nettiin, paitsi facebookissa on vähän jotain ja nekin näkyvät vain kavereille ja niitäkin kuvia häpeän suuresti. Olen aina kokenut olevani ruma ja lihava ihan lapsesta saakka, vaikka nyt, kun katson vanhoja kuvia, niin olen niissä ihan söpö lapsi enkä mitenkään lihava. Vantterarakenteinen olen kyllä aina ollut, mutta lihava olen vasta nyt. Ja se INHOTTAA!
Mä kyllä vähän epäilen, että riittävätkö ne kuvat elämän sisällöksi. Voisitko löytää jotain muuta sisältöä elämääsi? Jonkun uuden alan opiskelua tai joku uusi harrastus? Oletko töissä? Vapaaehtoistyö? Minne tahansa menetkin, tapaat uusia ihmisiä ja heistä voit saada uusia ystäviä tai jopa löytää sen parisuhteen ja saada sen perheenkin aikanaan. Vaikka ei se perhekään autuaaksi ja onnelliseksi tee. Perheestä huolimatta ihminen voi olla sairas ja voida huonosti, olla masentunut ja ahdistunut. Jokaisella on omat ongelmansa ja jokainen kokee ne omalla tavallaan eikä kokemuksia ja ongelmia voi vertailla.
Toivottavasti löydät syyn elää ja alat voida paremmin. 🙂🌻
Olen yksinhuoltaja. Ex mies petti.....jippii. En halua mennä ihmismassoihin koska ne näkee mut ja mä tiedän ne tuijottaa mua ja mä en jaksa sitä ku mua katotaan ku oon niin RUMA. Itseinho on kova....pysyn ennemmi piilossa jopa töissäkin häpeän ulkonäköäni. Mulle tää on yks helvetin painajainen. Jokku sanoo et oon nätti mutta mä epäälen et ne vaan mielistelee koska ku laton peiliin alan voida huonosti jos mulla ei ois lapsia niin hyppäisin narukiikkuun samantein. Kyllä mä salaa toivon kuolemaa.
Hei kyynel-74
Et si voi niin ruma olla. Sitä paitsi. Ei ulkönäkö olen tärkein. Sisäinen kauneus
paljon tarkeämpi.En itsekään ole mikään missityyppi. Painoa varmaan likemmäs
20 kiloa liikaa. Naamavärkkikään mikään kaunis. Olen sopeutunut asiaan. Ajatellut
jos en kelpaa ihmisille tälläisenä kuin olen saa sit olla. Jokaisessa on jotain hyvää
kaunista. En osaa asiaani tämän paremmin ilmaista. Tsemppiä kovasti sinulle🙂👍
Itsekin olen yli 40v aikuinen,ylipainoa on 30 kg. En ole kaunis. Minua on hakattu,jätetty,petettys,kiusattu,käytetty hyväksi. Eläkkeellä olen. Ei töitä,ystäviä. Yksin olen ja erakoitunut sen takia. En silti aio tappaa itseäni. Ei ne alastonkuvat mitään todellista onnea tuo.
Kärsin omasta ulkonäöstäni ja mun kiltti/kultainen luonne ei mua pelasta päinvastoin. Hyvyyttäni on käytetty hyväksi. Jos saisin valita olisin kylmä ja tunteeton. Ulkonäkö se syö mut kokonaan....olen hirvittävän ruma voi ku näkisit.
Ainut mistä koen iloa on se että muutama edes tykkää mun kuvista. Vaikka ite omasta mielestä oon kauhia. Nykyään ulkonäkö sillä pelaa kaikki siksi en kestä kärsin tästä. Miksi juuri mun piti syntyä tällaisena miksen voi olla ees normaalin näkönen niin kuin kaikki muutkin ihmiset......tajusin tämän jo pienenä olin 4.v ku äitini sanoi minua rumaksi ja totta se on. Sitten minä onneton 5.v pikkutyttö menin sairastumaan bulimiaan ja teininä anoreksiaan melkein. Mutta rumuus on säilyny.