Uusi yritys, jos kännykkä tällä kertaa päättäisi mennä kiinni kesken kirjoittamisen:

Olen tosi pahoillani puolestasi. Minut on kerran jätetty yksipuolisella ilmoituksella, ja vaikka siihen jonkin syyn kysyttäessä siihen sainkin, yllättäen tullut ilmoitus tuntui siinä tilanteessa järkyttävältä. Mitä pidempään suhde on jatkunut, mitä enemmän minä ja minuus on kietoutunut siihen, sitä vaikeampi tilanne varmasti on.

En usko, että sinua rangaistaan mistään. Voi olla, että syyt suhteen päättämiseen olivat kypsyneet pitkään ex-kumppanisi mielessä, eivätkä mitenkään liittyneet sinun ominaisuuksiisi tai tapaasi olla suhteessa - ja silloin kun päätös suhteen päättämisestä oli toisen tekemä, et mitenkään olisi voinut sitä estää.

Suru läheisen ihmissuhteen menettämisestä kestää aikansa, eikä sen ohi menemistä tarvitse kiiruhtaa. Niinä päivinä kun oleminen tuntuu oikein vaikealta, muista että se kuitenkin menee ohi. Ehkä jonain päivänä pystyt vielä muistelemaan suhteen onnellisia aikoja, ja tuntemaan iloa siitä että kohdallesi sattui niin suuri ja merkityksellinen ihmissuhde.

En oikein tiedä, mitä henkilökohtaisesti ajattelen tuosta suuresta rakkaudesta (voiko oikeasti olla niin, että kullekin olisi vain yksi täydellisen sopiva kumppani?), mutta joka tapauksessa: Se, että sinut on nyt jätetty, ei tarkoita että viettäisit loppuelämääsi yksin, tai että myöhemmät suhteesi olisivat tuomittuja päättymään samalla tavalla. Voit löytää vielä elämästä onnea, on se sitten yhdessä jonkun kanssa tai itseksesi.

Kaikkea hyvää sinulle!