Tiedostat noin hyvin tilanteesi; uskoisin ettet saisi passitusta sairaalaan(ei ole tilaa kun tilat menevät vaikeammassa tilanteessa oleville).
Olisin sinuna avoin, vähentäisin oman pahan olon salaamisen taakkaa silläkin uhalla että joutuist piipahtamaan sairaalaan.
Olet noin hyvässä kunnossa kun ymmärrät tilanteesi noin selkeästi.
Mieti ite tykönäsi tuota mistä se paha psykoosimaisuus - realiteettitajun hukkaamisen pelkoako? - meinaa nousta tai nousee?

Psykoosissa menee ote, sinulla se vielä on hyvä; kun sinulla on sanat kuvata sitä.
Järki toimii, jollain tasolla hyvinkin - jos psykoositila realisoituu, valtaa olon, alkavat päänsisäiset ajatukset pyöriä pelkojen vääristäminä harha-aistimuksinakin .
Psykoosissa kai ahdistus asioiden sekamelskasta se mikä syventää otteen menettämisen tuntua?
Vai miten sinä sen koet?

Meddy40 kirjoitti 23.7.2011 18:39

Hei kaikille !
Olen eronnut,45 v., äiti, työkyvyttömyyseläkkeellä, ja rahasta on tiukkaa, lapsia näen harvoin.
Sairasta bipolaarihäiriötä ja yleistyneistä ahdistuneisuus häiriötä.
Minulla on muutamia tosi hyviä ystäviä, ja lääkärinikin on ihana. Lääkitykseni on runsas.
Mutta silti tuntuu siltä kuin olisin ajautunut sellaiseeen marginaalitilaan josta en enää pääse ylös rämpimisestä huolimatta, ja koen taas psykoottisia oireita, ja ahdistuneisuus on myös psykoottistasoista.
Psykiatrisia osastoita inhoan, enkä halua sinne takaisin. Siksi en uskalla kertoa kaikkea psykiatrilleni. Itsetuhoajatuksia ei ole.
Mutta miten pääsisin takaisin "normaali" elämään ???
Olen itse kokeillut soveltaa omaa lääkitystäni "paremmaksi"; toistaiseksi onnistumatta.
Toivoisin niin kovasti uutta parisuhdetta, toimivaa lääkitystä ja psykoosioireiden väistymistä !
Onko kellään neuvoja ?

" koen taas psykoottisia oireita, ja ahdistuneisuus on myös psykoottistasoista."

Minkälaisia oireita ne on? Haluatko kertoa? Miten ne koet? Mitä siinä ympäristössäsi on sellaista, joka vaikuttaa niiden syntymiseen?

Heippa !
Vointini on parempi, sain muutettua lääkitystäni, ja se auttoi tosi paljon.
Näin aikaisemmin keittiössä kärpäsiä, ja luulin että se tarkotti että yläkerrassa on ruumis.
Nyt pesin keittiön kloriitilla, ja kärpäset hävisivät...😉
Ajattelin että kun on niin ahdistunut, parasta on viillellä mahaa; en sitä tehnyt, mutta olin tosi toivoton ahdistuksen suhteen.
ajattelin että muut ajattelevat pahaa, vaikka niin ei pääsääntöisesti varmaan olekaan.
Nyt odotan päiväosastolle pääsyä; parin viikon päästä, ja silloin psykiatrinikin palaa lomalta.
Ja lapseni ovat ihania; nautin kovasti heidän seurastaan, eikä silloin pääse edes tulemaan hankalia psyykkisiä oireitakaan 🙂

Voimia kaikille !
Meddy43