Moikka,

Olen huonossa kunnossa. Jouluepisodi exän kanssa oli liikaa. Töissä kuitenkin käyn. Olen elävä haamu.

Silloin kun olen vapaalla juon itseni turraksi. En halua tuntea mitään. Pullosta olen saanut luotettavan kaverin. Se ei satuta mua. En kyllä kauaa kestä tätäkään. Telon itseäni kännissä.

En vain jaksa enää tätä elämää. Mulle ei ole täällä tilaa eikä turvaa. Haaveilen tähdeksi taivaalle, jos sitten huomenna. Onko mun elämäntarkoitus olla se pikkupillu, jota nimitystä ex käytti ja otti väkisin. Olen kuolemanväsynyt.

Kipeää luettavaa.

On kamalaa ettei sinulla ole luotettavaa paikkaa. Voin hyvin kuvitella kuinka äitisi ei esimerkiksi osaa edes kuvitella kuinka huonoon tilanteeseen sinut järjesti. Jotkut osaavat olla todella vetoavia.

Tee kaikista loukkauksista joita exäsi järjestää ilmoitus poliisille.

Älä tuhoa omaa elämääsi.

Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan , pesen,
kutsun itseni iltateelle
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.

Eeva Kilpi

Älä anna periksi silloin exäsi on voittanut.
Jos tarvitset unilääkkeesi (kuolemaksesi varatut) niin pidä ne, mutta käytä ne "ehkä huomenna", "sitten jos...". Itselläni oli kauan varattuna samalla tavalla lääkkeitä. Sellaista huomista ei tullut. Tuli parempi huominen ;D

Voimia

Suruenkeli kirjoitti 19.1.2011 11:16

Moikka,

Olen huonossa kunnossa. Jouluepisodi exän kanssa oli liikaa. Töissä kuitenkin käyn. Olen elävä haamu.

Silloin kun olen vapaalla juon itseni turraksi. En halua tuntea mitään. Pullosta olen saanut luotettavan kaverin. Se ei satuta mua. En kyllä kauaa kestä tätäkään. Telon itseäni kännissä.

En vain jaksa enää tätä elämää. Mulle ei ole täällä tilaa eikä turvaa. Haaveilen tähdeksi taivaalle, jos sitten huomenna. Onko mun elämäntarkoitus olla se pikkupillu, jota nimitystä ex käytti ja otti väkisin. Olen kuolemanväsynyt.

Älä ju koeta pitää itsesi irti viinasta, se pahentaa vaan masennusta, turraksi pääsee helpomminkin, menet lääkärille ja pyydät lääkettä koska et jaksa, saat tod. näköisesti jotain masennuslääkettä joka vetää tunteet turraksi.

Kuolemanväsynyt olen minäkin mutta kyllä se siitä päivä kerrallaan ohi menee.
Muista että et ole mikään etkä kenenkään pikkupillu, olet nainen, isolla N kirjaimella.
Muistan sinua rukouksissani.

Moikka,

Kiitti dies dafastus ja Mara70. Olen pahassa jamassa. Olen aivan lukossa itsekseni pelkojeni kanssa. Mulla ei ole oikein ketään, kelle purkaa murheeni.

Kärsin unettomuudesta. Sitten kun nukun näen unia uudestaan ja uudestaan exäni hyökkäyksistä, keskenmenosta yms. Välillä myös murtunut käsi vihottelee kiitos siitäkin exälle. Onneksi sillä on lähestymiskielto. Toivottavasti se ei saa selville mun osoitetta.

Mulla olisi tarve päästä psykologille. Työterveyteen en kehtaa mennä. Täytyiskö mun yrittää itsemurhaa, jotta pääsen psykologille, jos en muuten pääse. Mullahan on yksi itsemurhayritys takana kouluajalta, kun opettaja kävi muhun käsiksi eikä mua uskottu.

Koskee lukea...

Olen itse hiukan varovainen työterveyden kanssa .... Mieluummin itse menisin muualle. Mutta tietysti hyviäkin työterveyshoitajia on.

Kyllä! On ongelmallista ettei psykiatrista hoitoa oikein muuten saa kuin katastrofin jälkeen - sen takia ei kannata kuitenkaan katastrofia valmistaa.

Onko sinulla mitään mahdollisuutta aloittaa jossain muualla "alusta"?

Miten on? Jaksaisitko ajatella yhden asian jolla voisit kohentaa tilannettasi? Ponnista yksi urakka kerrallaan. Tai yksi pieni asia. Onko sinulla joku harrastus? Sinun pitäisi nyt saada jostain LISÄÄ energiaa ja yleensä sitä saa onnistumalla jossakin.... tykkäätkö leipoa, askarrella, piirtää, kirjoittaa, tee jotakin jonka osaat ja joka ilahduttaa - pelkästään itseäsi. Esim itse tykkään tehdä käsitöitä: aina kun olin todella väsynyt virkkasin yhden "isoäidin neliön" Parin vuoden kuluttua minulla oli kaunis peitto, jonka lahjoitin keräykseen. En koskaan tehnyt suunnitelmaa tai tavoitetta, enkä tehnyt paloja muulloin tai enempää kuin masentuneena ja kaksi korkeintaan yhdellä kertaa. Tuntui hyvältä lahjoittaa kaikenkirjava tuska pois muutaman vuoden jälkeen.

Oma kokemukseni on, että avun hakeminen saattaa viedä loputkin voimat - niin vaikeata sitä on löytää.!
Itse toki sain apua lopulta mutta pettymykset etsiessä ovat hengenvaarallisia.

Yritä jaksaa ja luopua juomisesta, se tuhoaa itsesi.

ei älä yritä itsaria, se ei ole hyvä vaihtoehto, joku jää kuitenkin aina kaipaamaan sinua.
itse pääsin aikanaa terapiaan ihan tk psykolokille, oli apua ja sitä kautta keskusairaalan psykiatrian polille.
apua oli paljon, nyt puretaan lääkitystä ja kokeillaan pystytäänkö elämään terveen elämää.
Voimia sinulle.

Moikka!
En jaksa enää aloittaa muualla alusta. Eikö riitä, että kerran muutin salaiseen paikkaan ja vaihdoin työpaikkaa poliisien kehotuksesta. Ex:llä on lähestymiskielto. En suostu sen takia enää pakenemaan! 😠

Juonut olen joulusta asti. Mulla on jemmassa myös pillerit. Jos löytyisi edes yksi ihminen, jolle saisin puhua. Olen saanut täältä tuttuja, mutta en semmoisia tuttuja. Enkä ole kehdannut kertoa tunteistani miehelle, johon olen ihastunut ja joka auttoi mua keskenmenon aikoihin.

Eikä mulla ole ketään, kelle puhua. Exän takia jouduin ystävätkin jättämään, kun pakenin oman turvallisuuden takia. Näin öisin pelkään eniten. 😟

Suruenkeli kirjoitti 22.1.2011 1:10

Moikka!
En jaksa enää aloittaa muualla alusta. Eikö riitä, että kerran muutin salaiseen paikkaan ja vaihdoin työpaikkaa poliisien kehotuksesta. Ex:llä on lähestymiskielto. En suostu sen takia enää pakenemaan! 😠

Juonut olen joulusta asti. Mulla on jemmassa myös pillerit. Jos löytyisi edes yksi ihminen, jolle saisin puhua. Olen saanut täältä tuttuja, mutta en semmoisia tuttuja. Enkä ole kehdannut kertoa tunteistani miehelle, johon olen ihastunut ja joka auttoi mua keskenmenon aikoihin.

Eikä mulla ole ketään, kelle puhua. Exän takia jouduin ystävätkin jättämään, kun pakenin oman turvallisuuden takia. Näin öisin pelkään eniten. 😟

Pistä ne pillerit pois, ei itsari oikeasti ole vaihtoehto.
Ja yritä ottaa yhteyttä siihen mieheen joka auttoi sinua keskenmenon aikaan, siitä voisi olla apua.
Ja ihmisiä joille voi puhua on olemassa, sympaattisia, empaattisia ja rakastavia, heidät tulisi vain löytää.
En tiedä olen ennenkin yrittänyt suositella jopa seurakunnan pastoreita ja diagoniatyöntekijöitä, heissä on paljon auttajia, kuuntelijoita ja ymmärtäjiä, ota vain rohkeasti yhteys heihin.
Itseäni oman ahdistukseni aikana auttoi seurakunnan pastori, todella hyvä tukija ja kuuntelija, bongasi minut sairaalan sängystä.
Piristy jätä juominen rupea ulkoilemaan.
Ja vaikka et tykkäisi siitä rukoilen puolestasi.

olet kirjoituksistasi päätellen ihana ihminen! älä missään tapauksessa tee itsellesi mitään ja kiitos kaikille teille jotka jaksatte tukea tätä ihanaa naista. nyt lopetat sen juomisen ja pyydät tätä orastavaa ihastustasi esim. elokuviin, jooko?!?