Heippa
Joo puhu ehdottomasti neuvolassakin kaikki asiat mitkä painaa sinun mieltä sillä
se helpottaa elämää ja neuvola henkilökunta on todella ystävällistä ja niiltä voit kysyä
kaikkea mikä liittyy esim lasten hoitoon ja pitääkin kysyä.
Eikä sitä pidä hävetä jos itkettää sekin helpottaa.
Joo kukaan ei saa sinua nöyryyttää eikä satuttaa kuljet aina pää pystyssä nautit
elämästä ja menet vaan elämässä eteenpäin tosin aina tulee elämässä heikkoja hetkiä
mutta muistutan taas että rakenna se tukiverkko niin kuin olen sanonut johon kuuluu myös
neuvola henkilökunta. (kysy esim kaikkea tietoa mitä tarviit tietää vauvan hoidosta )
Ole aina oma itsesi ja hyväksy itsesi sellaisena kun olet ( niin minä olen tehnyt ja niin teen ja
niin olen kaikille ihmisille sanonut että hyväksyy itsensä sellaisena kun on )
Ei kannata näytellä mitään roolia se vaan kolahtaa itseään vasten.
Muista myös että kyllä elämä järjestyy vaikka välillä on vaikeatakin.
Kaunista syksyä sinulle

Moikka!
Kiitti kannustuksesta. En teeskentele, vaikka yritän olla vahvempi kuin olen. Mun on melkein aina pitänyt pärjätä yksikseni. Aina on ollut joku, joka satuttaa.

On mulla onneksi hyvä ystävä, vaikka asunkin nyt kauempana kuin ennen. Olen onnellinen tästä pikkuisesta, joka kasvaa kohdussani. Musta on kasvamassa valaan kokoinen. Sääli ettei vauvallani tule olemaan isää. Jokaisella lapsella kuuluisi olla isä. No, ei mullakaan ollut oikein isä. Eikä semmoista miestä voi kutsua isäksi, joka koskettelee tytärtään sopimattomasti. Niinkuin mulle tapahtui. En sitä silloin lapsena oikein tajunnut.

Sain toisen ajan perheasiainneuvottelukeskukseen. En oikein tiedä, voinko siellä puhua peloistani. Tai missä peloista voi puhua. Ei kai mua luokitella hulluksi pelkojen takia. Olen kohdannut vääriä miehiä. Mä olen vähän ihastunut töissä yhteen söpöön mieheen. Hän tuoksuu hyvältä. En kuitenkaan uskalla tehdä aloitetta. Olen vaan ollut työkaveripohjalta. Voiko mua huolia yksinäistä ja raskaana olevaa naista? Haaveilen varmaan turhia. Aina mun haaveet ovat kaatuneet.

Pelkään, että kiva mies muuttuu pahaksi niinkuin mun ex. Aika ajoin näen painajaisia. Pidän öisin pientä valoa päällä. Menen tästä nukkumaan. Öitä!

Heippa
En ole kerennyt vastaamaan kun töissä on kiirettä mutta vastaan sinulle
sunnuntaina kun on vapaapäivä.
Kyllä elämä järjestyy usko minua.
Kaunista syksyä sinulle

Heippa
No nyt työpäivän jälkeen kirjoitan sinulle minulla on aika kiireistä jouluun asti
mut sitten on aikaa.
Joo kiva kun on ystävä sinulla jolle voit kertoa iloja ja suruja se auttaa paljon
mut rakenna edelleen itsellesi tukiverkko johon kuuluu ystävät, ammattiauttajat jne
joo ei mullakaan ole isää mut eteenpäin on vaan menty ja niin sinäkin vaan menet
elämässä eteenpäin.
Ehdottomasti mene perheasiainneuvottelukeskukseen ja totta ihmeessä puhu peloistasi
ja kaikista asioista mitkä mieltä painaa niin se auttaa kummasti elämää.
Voi totta ihmeessä nainen tehdä aloitteen ja kannattaakin tehdä mut ei niistä kannata
välittää jos tulee rukkasia sit etsii vaan toisen ihmisen.
Itse olen saanut rukkasia kuin myös olen joutunut rukkaset antamaan
elämää se vaan on.
Mut älä turhaan murehdi kyllä sinä löydät itsellesi sopivan miehen viellä
mut anna ajan kulua ja rauhoittua ensin niin hyvä tulee ja katso että ei ole
väkivaltainen, mustasukkainen, narsisti jne
Mut niinkuin sanoin anna elämäsi ensin rauhoittua ja tasaantua.
Kaunista syksyä sinulle

Moikka!
Kiitti volvomies! Tuntuu hyvältä, että välität ja annat ohjeita. Olet ainutlaatuinen mieheksi. Mun on ollut vaikea luottaa miehiin ja ylipäätänsä ihmisiin.
Olen onneksi saanut täältä kavereita ja viidyn töissä. Jos ei mun perheestä tule koskaan suurempaa kuin keväällä syntyvä Pikkuinen ja mä, tyydyn siihen. Pyrin rauhoittamaan elämääni. Olen välillä suurien tunnemyrskyjen kourissa. Johtuu kai hormoneistakin ja pelosta.
Neuvolassa olen pystynyt puhumaan vauvahuolista. Eikä se perheasiainneuvottelukeskuskaan nyt pahempi paikka ole. Haluaisin vain kokea olevani turvassa. Exä ei toivottavasti löydä mua. Säikyn hänen tyyppisiä miehiä ja varsinkin humalassa olevia. Kaupassa on kiva olla töissä. Perjantait ja lauantait kaupassa ahdistaa, kun kaljaa ostavat miehet osaavat olla vihjailevia. Myyjänä täytyy kuitenkin vain hymyillä ja palvella.

Löytäisin vain ihmisen, joka kuuntelee ja rakastaa. En vielä ole tohtinut puhua sille mun työkaverille, josta olen kiinnostunut. Ei tässä ole kiirettä. Voipi olla, että täytyis mennä psykologille. Vierastan kyllä ajatusta.

Heippa
Joo kiva kun olet saanut uusia kavereita uudella paikkakunnalla ja olet töissä
viihtynyt silleen menet vaan hiljakseen eteenpäin elämässä niin kaikki kyllä
hiljakseen järjestyy usko minua.
joo kyllä tunteet heittelee välillä laidasta laitaan ja varsinkin kun on raskaana niin
luonnollisesti viellä enempi ja niinkuin olen sinulle sanonut niin rakenna se tukiverkko
itsellesi sillä sen tiedän että heikkoja hetkiä tulee elämässä niin heti otat kyseisiin
henkilöihin yhteyttä niin heti helpottaa ja on tärkeätä että tiedät että et ole tai jää yksin
sinä saat avun ja sinua autetaan ja jos nyt olen ymmärtänyt niin olet mennyt eteenpäin
elämäss' on työpaikalla ystäviä, neuvola henkilökunta , perheasiainneuvontakeskus jne
jatka samaan malliin niin hyvin menee.
Olet oikeassa kaupassa on kiva työskennellä.
Sillä minä kanssa työskentelen kaupassa ja olen ollut jo kauppa alalla noin 20 vuotta
ja siellä ihmiset tulee minulle murheita kertomaan ja aina autan ja kuuntelen ja
luoja siinä minua auttaa.
Tosin minä olen auttanut ihmisiä jo kun siirryin työelämään 80 luvulla ja niin on minuakin
autettu ja maalla se on ollutkin tosi upeaa naapuri apu.
Itse asiassa minulla on monta ammattia olen maanviljeliä ja hoidanmetsää, kaupassatyöskentelen, postikorttialalla, nettikauppaa postikorteilla, ja teen traktoritöitä kuin myös kaivinkonetta ajan mulla on jännä ammatti sillä ikinä en saa töitäni valmiiksi
ja en kyllä ole käynyt mitään koulua en oikein peruskouluakaan mut töitä on hurjasti
itse asiassa työ on ollut minun pelastus.
Itse minulla on elämässä ollut niin vaikeita lähtökohtia ja tilanteita että monesti olen miettinyt
et miten olen selvinnyt mut niin olen vaan selvinnyt ja siitä tiedän että kun minä
olen selvinnyt niin sinäkin selviät ja tulet voittajana maaliin.
Voi kyllä löydät itsellesi puolison annat vaan nyt ajan kulua niin sekin asia järjestyy
siinä sivussa olen minäkin ollut yksinhuoltaja.
( ei ole tarkoitus loukata tai mieltä pahoittaa mitä seuraavaksi kirjoitan ) Mut nyt minulla elämässä menee liijankin hyvin minä olen kauheen vahva ihminen mut minun vahvuus
perustuu siihen että minulla on perheen tuki ja minulla on todella upea vaimo ja ollaan todella
onnellisia.
nyt keväällä onkin kiva odottaa kun poika on 20.v ja sen tyttökaveri 18.v niin huuhtikuussa
tulee eka lapsi niille niin siitä se uusi sukupolvi vaan valmistuu ja nyt hiljakseen nuorisolle
siirtyy vetovastuu itse teen siinä sivussa paljon töitä
Kokeileppa sinä tätä samaa asijaa minulla se on auttanut elämässä pienestä pojasta
lähtien.
Tee itsellesi sellainen iltarukous mihin haluat korjauksen ja uskot siihen niin elämä
kyllä järjestyy.
Minun ilta rukous menee näin ( en ole kyllä uskovainen mut luoja kyllä auttaa )
Kiitos tästä päivästä.
kiitos perheestä
vaimosta ja lapsista
kiitos kun minulla menee niin hyvin
auta minua että jaksan ja osaan auttaa ihmisiä
auta kaikkia ihmisiä
kiitos.
Olen myös muistanut sinua iltarukouksessa
Et hiljakseen etenet elämässä kaikki sinua tukee ja auttaa elämässä niin hiljakseen sinusta
tulee vahva ihminen usko minua.
Kaunista talvea sinulle

Hei suruenkeli

Lueskelin pikaisesti läpi ketjusi ja olen taas kerran todella häpeissäni oman sukupuoleni puolesta, viina vie ja mies vikisee, ja sitten sattuu ja tapahtuu, valitettavan yleistä nykyään.
Mutta usko ja luota siihen, että vielä suomesta löytyy kunnollisia rakastavia miehiä, raiittiitakin, heitä pitää vain etsiä jostain ihan muualta kuin ravintoloista.
Itse olen kärsinyt masennuksen, selvinnyt siitä ja lopettanut täysin alkoholin käytön noin viisi vuotta sitten, masennukseen oli varmasti osasyynä koulukiusattuna oloni, vieläkään en ole siitä täysin yli päässyt, mutta elämänsyrjään kylläkin kiinni.
Olet tehnyt valtavan vaikean päätöksen vauvan suhteen, uskon, että päätöksesi on oikea, itsekkin pidän aborttia murhana.
Koeta pysytellä piilossa ex-mieheltäsi, toivottavasti hän ei löydä sinua, jos löytää niin heti soitto poliisille.
Voimia ja jaksamista sinulle!

Moikka!
En oo jaksanut vastailla. Liukastuin reilu viikko sitten ja satutin selän. Aloin myös vuotamaan verta. Nyt on riski menettää Pikkuinen. Rangaistaankohan mua siitä, etten äidiksi halua. En kestä, jos vauva kuolee mun vatsassa. Jos niin käy, sitten kuolen minäkin. Olen jo niin rakastunut tähän Pikkuiseen. Mua sattuu vatsaan niinkuin kuukautisten aikaan. Toivottavasti se menee ohi.

Heippa
Joo olethan käynyt lääkärissä jos verta vuotaa??? sillon pitää mennä heti lääkäriin
Ei sinua rangaista siitä jos esim tulee keskenmeno se elämä on vaan sellaista
et on vaikka minkälaista vastoinkäymistä mut toivotaan että kaikki menisi
hyvästi.
Mut vaikka elämässä on välillä vaikeata niin pitää vaan mennä eteenpäin ja määrätietoisesti
työskennellä paremman elämän ja elämän laadun puolesta.
Kuinkas sinä olet nyt jaksanut???
Kaunista talvea sinulle

Moikka!

Olen murheellinen. Menetin vauvan ja sain keskenmenon. Ei minusta sitten tule äitiä. 😭 Pikkuinen on nyt tähtenä taivaalla.

Sain yllätyksekseni tukea ja apua työkaveristani, miehestä, johon olen ihastuksissani. Hän kuskasi mut sairaalaan, kävi katsomassa sairaalassa ja toi mut kotiin. Sain häneltä myös varovaisen suudelman. Vastasin siihen myös varovaisesti.

Vaikkakin olen hyvin surullinen, olen onnellinen tuosta miehestä ja hänen suudelmasta, vaikkei tästä tulisikaan mitään. Mä olen yksinäinen, hän on yksinäinen, yhdessä emme olisi yksin. Pieni toivo elää. En kuitenkaan uskalla toivoa liikoja.

Vatsassani on nyt tyhjyyttä. Toivon, että musta voisi tulla vielä äiti oikean miehen kanssa rakkaudella eikä raiskattuna. 😟 Ehkä toivon liikoja. Eihän mulle voi tapahtua mitään hyvää.

Moikka

Yksin niin eilen, tänään ja huomenna. Jouluna ei ole kivaa olla yksin. Voin sentään nauttia punaviiniä, kun en sitten enää olekaan raskaana.

Mulla menee joulu varmaan itkien, kun ei saa olla töissäkään. Suren menetettyä Pikkuista.. Se on nyt tähtenä taivaalla. Minusta olisi tullut hyvä äiti. Minulla olisi ollut joku jota rakastaa ja joku joka rakastaa minua. Nyt ei ole ketään.

Vaikka sainkin jokuaikasitten suudelman, en uskalla päästää ketään liian lähelle. Pelko on liian suuri. Pelko on mun seurana. Ei hyvä!

Hyvää joulua!

Hei Suruenkeli!

Luin juuri ketjun läpi.

Olen todella pahoillani Pikkuisen puolesta, vaikea löytää sanoja. Onneksi voit aina pitää hänet muistoissasi, hän on sinun oma pikku enkelisi, joka auttoi sinut eteenpäin, kun sinulla oli hirvittävän vaikeaa.

Hyvä kuulla, että kaiken keskellä olet kohdannut ihmisen. Anna kaikelle aikaa, ja pikku hiljaa kaikki kääntyy hyvin. Olet uskomattoman vahva, ja on hienoa, että olet päässyt aloittamaan uuden elämän. Ole ylpeä itsestäsi, ja jatka samaan malliin, pian voit jo paljon paremmin, saat nähdä!

Muista, ettet ole yksin, vaikka siltä joskus tuntuisikin<3

Heippa
On taas mennyt aika todella nopeasti enkä ole huomannut vastata mut nyt on enimmät
kiireet ohi.
Niin olen sinun puolestasi pahoillaan mitä sattui sinulle mutta keskenmenot on yllättävän
yleisiä ja niita vaan sattuu ei sille mitään voi.
Kaikesta huolimatta elämän on vaan jatkuttava ja käytä ammattiapua jos on
tarvista niin se auttaa elämässä.
Joo hiljakseen aloittelet uutta elämää ja hiljakseen tutustu uusiin ihmisiin
niin siitä se taas elämä vaan menee eteenpäin hiljakseen vaan etenet elämässä.
Kuinkas sinä nyt olet jaksanut???
Kaunista joulua sinulle

Moikka

Kävin jouluaterialla äidin luona, vaikken väleissä olekaan. Koin järkytyksen, kun sieltä lähdin. Ex odotti ulkona autossa. 😞 Oli puhunut äitini ympäri ja tiesi kytätä mua lähestymiskiellosta huolimatta ja taas humalassa.

Se tarttui mun kurkusta kiinni. 🤕 ja yritti repiä multa housuja pois. Onneksi pystyin huutamaan ja paikalle tullut mies soitti poliisin. Olin taas lähellä tulla raiskatuksi ja myös tapetuksi. 😟

Pääsin sairaalan tarkastuksen jälkeen kotiin. Sain unilääkettä. Sain myös kriisipäivystyksen numeron. Ex ei olisi löytänyt mua, jos en olisi mennyt äidin luo. 😭 😭 Nyt mun pelot sai lisävahvistusta!! 😯🗯️

Suruenkeli kirjoitti 26.12.2010 1:55

Moikka

Kävin jouluaterialla äidin luona, vaikken väleissä olekaan. Koin järkytyksen, kun sieltä lähdin. Ex odotti ulkona autossa. 😞 Oli puhunut äitini ympäri ja tiesi kytätä mua lähestymiskiellosta huolimatta ja taas humalassa.

Se tarttui mun kurkusta kiinni. 🤕 ja yritti repiä multa housuja pois. Onneksi pystyin huutamaan ja paikalle tullut mies soitti poliisin. Olin taas lähellä tulla raiskatuksi ja myös tapetuksi. 😟

Pääsin sairaalan tarkastuksen jälkeen kotiin. Sain unilääkettä. Sain myös kriisipäivystyksen numeron. Ex ei olisi löytänyt mua, jos en olisi mennyt äidin luo. 😭 😭 Nyt mun pelot sai lisävahvistusta!! 😯🗯️

Paha on paikkasi, ihmettelen suuresti miksi äitisi kertoi missä olet, tosin epäilen, että painostus kertomiseen on ollut kova.

Viina ja suomalainen mies, siinäpä yhdistelmä jota ei tarvitsisi olla ollenkaa, taas joulun jälkeen lehdet täynnä juttuja viin apäissään tehdyistä teoista.

Olisiko turvakoti hyvä paikka tässä vaiheessa?