Suruenkeli

Suosittelen lämpimästi, että vaihdat puhelinnumerosi! Niin loppuu nuo häirikkö soittamiset ja tekstaamiset. Kunhan laitat numerosi salaiseksi niin hän ei numeroasi löydä. Jatkon kannalta kannattaa säästää nykyisen sim korttisi tekstarit yms törky mitä tuo nilviäinen on siulle lähetellyt. Niin jos päädyt rikosilmoitukseen ja lähestymiskieltoon, niin siulla on jotain mustaavalkoisella.

Ehdottaisin myös työpaikan vaihtoa, niin hän ei ainakaan ihan heti tule häiriköimään töihisi. Sie ansaitset työrauhan. Ja laitathan itsestäsi kaiken salaiseksi mitä siusta vain laillisesti voi löytää. Kodin osoitteen ja sähkölaskun erityisesti. Ne, kun voi jotenkin mutkan kautta saada selville, vaikkei niitä mistään puhelin hakunumerosta löytäisi. Ja jos ei muuten niin paikkakunnan vaihtokaan tuskin tilanteessasi ei olisi huonoin mahdollinen idea, jos tunnet olosi liian tukalaksi kyseillä paikkakunnallasi.

Kokemasi jälkeen ammattiauttajan kanssa juttelusta voisi olla siulle iso apu. Stemppiä tulevaan ja kerrothan joskus miten jatko etenee, jos vain haluat. Ihanaa, että siulla on luotettava ystävä, jonka luona saat majailla. (: Heidän laisiaan ihania ihmisiä on liian harvassa.

Suruenkeli

Ajatukseni pätkäisi lopussa. Jos vain pystyt olemaan ilman tavaroitasi, jotka jäivät edelliseen osoitteeseen, niin sekään ei miusta olisi huonoin mahdollinen asia. Tavaraahan se vain on, vaikkakin tärkeää. Voisit tavallaan aloittaa täysin puhtaalta pöydältä.

Tiedä sitten, että miten helposti poliisin saa mukaansa hakemaan tavaroitaan kodistaan jossa on arvaamattomasti käyttäytyvä ääliö. Sitäkin vaihtoehtoa voisit yrittää selvittää.

Heippa
Joo todellakaan ei pidä mennä yksin tavaroita hakemaan sillä se on todellakin suuri
turvallisuus riski jos sinulla ei ole ketään turvanasi niin eiköhän viranomaiset ole
sitä varten että ne auttaa.
Oletko tehnyt rikosilmoitusta????
Oletko lääkärissä sanonut mistä murtumat johtuu???
Sillä kun saat ne virallisiin paperiin niin ne on arvokkaita todistuksia ja saat esim heti
lähestymiskiellon miehelle.
sitten ei voi olla sinuun missään yhteydessä ja jos on niin heti ilmoitus viranomaisille.
Sekin on tärkeä asia että ei ole sinuun missään yhteydessä niin saat rauhassa rauhottua
kerää kaikki mahdolliset ystäväsi jotka voi sinua auttaa niin sinulla on hyvä
turvaverkko ja kun tulee huono hetki niin otat heti yhteyttä niin taas elämä helpottuu
ja pääset elämässä eteenpäin.
Hyvä kun olet kaupassa töissä niin saat omaa rahaa ja voit elää itsenäisesti ja saat olla
ihmisten kanssa tekemisissä niin se piristää. ( minäkin olen kaupassa töissä ja on minun unelma ammatti )
Millaiset välit sinulla on vanhempiisi???
Voiko ne olla sinun tukena???
Mut muista tulevaisuudessakin että ikinä ei pidä sallia eikä hyväksyä perheväkivaltaa
mutta sitä on suomessakin liijan paljon.
Kirjoita miten olet jaksanut.
Kaunista syksyä sinulle

Moikka!
En ole tekemisissä äidin kanssa. Se on aina aliarvioinut minut myös siinä opettaja-ahdistelujutussa. Isä lähti läksimään, kun olin 10v. Mulla ei ole siitä muuta muistikuvaa kuin äidin hakkaaminen ja iltaisin tuli mun huoneeseen hipelöimään. En oikein muista tai en halua muistaa.

Mulla on ollut pahaolo koko viikon. Kaikki on niin solmussa. Mä olen vielä kaiken muun lisäksi RASKAANA!! Mä en halua tätä lasta. En halua lasta tähän maailmaan! En edes tiedä, onko tämä lapsi kusipäämieheni vai kusipäämieheni kaverin. Milloin se oli, kun nukuin jo ja mieheni kavereineen tuli kännissä kotiin. Ja tulivat huoneeseen ja... RAISKASIVAT minut molemmat. Pitivät suustani kiinni, etten huuda. Sen jälkeen menin turvakotiin ekan kerran. Ja nyt olen löytänyt nämä sivut.

Enkä voi enää koskaan katsoa ketään silmiin! Mun syyllisyys, häpeä ja itseinho näkyy katseesta! Voi apua mä meen ja oksennan taas!

Jos et vielä ole hakenut apua, toimi nopeasti! Soita vaikkapa terveyskeskukseen ja pyydä terveydenhoitajalta neuvoa, mitä sinun pitäisi tehdä, kuka voisi auttaa ja kenen puoleen kääntyä! Tai kaiva kunnan nettisivut esiin, siellä on ehkä heti etusivulla kriisipäivystyksen tai sosiaalipäivystyksen numero tai jossain sosiaalityöntekijän yhteystiedot. Et voi jatkaa yksin noitten roistojen armoilla! Tarvitset apua ja tukea! Et ole tehnyt mitään pahaa eikä sinulla ole mitän hävettävää. Hae apua ja nopeasti!

Suruenkeli. Kuten jo sie tämän sanoit, että et halua tätä lasta. Niin onko siun tilanteessasi abortti vielä mahdollinen? Jos on niin miusta naisena tuo ei ole väärä valinta, jos sen päätät tehdä.

Viestistäsi kuulen suuren pahanolon tunteen. Tuskin selviät tuosta yksin. Jos päätät selvitä yksin, niin mie kunnitoitan siun päätöstäsi. Ammattiauttajan kanssa jutteleminen voisi auttaa sinnuu.

Suruenkeli

Ajatukseni pätkii taas huolella unenpuutteeni vuoksi. Tapahtunut vääryys ei ole siun syytäsi. Siulla ei ole mitään syytä hävetä itseäsi.

Moikka!

Kävin terveyskeskuksessa keskustelemassa sairaanhoitajan kanssa mun tilanteesta. Siis tästä raskaudesta samalla, kun multa poistettiin kipsi kädestä.

Mä en halua syyllistyä murhaan. Aborttihan on murha. En kyllä halua tätä lastakaan. Lapsi muistuttaisi aina, miten se on raiskauksen tulos.

Mitä ihmettä mä teen? Olen ihan pihalla. Eihän mulla ole kotiakaan ainakaan vielä. Kaikki poliisiasiatkin on kesken. En halua murhaa enkä raiskauksen muistuttajaa! Teenkö väärin, jos päädyn aborttiin? Mulla on reilu viikko aikaa tehdä päätös, jos päädyn aborttiin. 😯🗯️

Heippa
Älä itseäsi syyllistä et sinä ole tehnyt mitään väärin vaan sinua on kohdeltu todella
väärin ja olet uhri.
Asunto asiat saat järjestykseen kun kunnalla / kaupungilla on velvollisuus järjestää
asunto niin pääset hiljakseen eteenpäin elämässä
Juttele raskaudesta / aportista ammattiauttajien kanssa niin eiköhän se ratkaisu
sieltä löydu???
Kaunista syksyä sinulle

Moikka
Olen itkeä vollottanut. 😭 Kävin gynekologilla. Sain hellän ja rauhallisen kohtelun. Olin ensin joutua paniikkiin, mutta tiesivät, että olen raiskattu.
Vaikken äidiksi haluakaan ja varsinkaan tälle lapselle. Pikkuinen on kuitenkin puhdas ja viaton tässä kaaoksessa.

Haluan kuitenkin tulla tämän Pikkuisen äidiksi. Tarviin siihen kyllä tukea. Olen ymmärtänyt, että mulla on oikeus terapiaan. Haluan tulla Pikkuiselle mahdollisimman hyväksi äidiksi, vaikkakin yksinhuoltajana. En tiedä, haluanko tietää, kumpi kusipäistä on isä. Olen nyt uuvuksissa.

Älkää hyvät ihmiset vaan tuomitko minua! Itse syytän jo itseäni tapahtuneesta.

Heippa
Tämä on sitten minun neuvoni ja sinä teet sitten itse ratkaisun.
Olen sinun puolesta onnellinen jos päätät pitää vauvan ja pystyisit sen kasvattamaan rakkaudella ja antamaan hyvän kodin ja elämän.
Tukea sinä saat ja sinua autetaan mut itse pitää osata hakea tukea. mut tee itsellesi sellainen
tukiverkko johon kuuluu ystävät, tukihenkilöt, neuvola henkilökunta, ammattiauttajat. jne
Mene nettiin ja googleen laita hakusanaksi tukihenkilo niin saat keskustelu apua niin et
tarvii olla yksin.
Laita taas hakusanaksi Perheasiain neuvottelukeskus niin saat upeaa ammattiapua.
pidät yhteyttä ystäviisi ja neuvola henkilökuntaan jne niin sinulle tulee tukiverkko niin
jaksat elämässä eteen päin ja tärkeintä että et jää yksin missään tilanteessa niin
siitä se elämä hiljakseen voittaa.
Minä itse pidän lapsista ja onhan se välillä väsyttävää mut palkka tulee kun näkee lasten kasvun ja kehityksen ( Olen itsekkin ollut yksin huoltaja ) nyt kyllä lapset ovat jo
aikuisia poika mulla on nyt 20 vuotias ja nyt keväällä pitäs niille tulla eka lapsi olen todella
onnellinen pojan perheen puolesta.
Kaunista syksyä sinulle

Osaankohan linkittää
https://www.tukinet.net/palveluhaku/index.tmpl?haku=1&ryhma_id=6&free_text_value=

mutta jos ei toimi, niin mene tämän sivun vasemmalta Linko ja palveluhaku ja sieltä perhe ja vanhemmuus ja ehkä löydät apua.

Onnea hienosta päätöksestä, sinusta tulee varmaan hyvä äiti pikkuselle.

Moikka!

Tämä elämä menee sitten kertaheitolla uusiksi. Muutan eri paikkakunnalle, josta saan kodin. Ketjun sisällä vaihdan työpaikkaa. Menetän kyllä hyvät työkaverit. 😟 Poliisitkin suosittelivat minulle ihan aikuisten oikeesti muuttamaan salaiseen paikkaan. Tämä ei ole helppoa. Saan onneksi apua.

Pelottaa muuttaa vieraalle paikkakunnalle. Nyt on mun turvallisuudesta kyse..niin ja Pikkuisen. Vaikea ajatella itseäni äitinä. Miten mä osaan? Mun mieli pyörii vielä, miten raskaus alkoi.. Tämä ei ole rakkauden hedelmä niinkuin haluisin vaan väkivallan tulos. Miten mä pääsen eroon siitä ajatuksesta.

Haluaisin olla rakastava, huolehtiva ja välittävä äiti. Huolettaa kyllä yksinhuoltajuus ja kaikki. Pärjäänkö yksin vieraalla paikkakunnalla? Uskallanko luottaa keheenkä mieheen? Mun mieskokemukset ovat surkeita: isä, opettaja, mieheni ja sen kaveri.

Olen hyvin katkera ja vihainen. Miksi minua halutaan satuttaa? Siksikö, kun mulla on upea perse ja rinnat. Olenko miehelle niin houkuttava, että minuun on lupa koskea väkisin. Tunnen itseni niin halvaksi, häpeälliseksi ja nöyryytetyksi. Uskallanko enää rakastua? Voiko joku oikeasti rakastaa minua? No ei tule helppoa, kun lapsikin on jo tulossa.

Voi kun voisin uskoa ja luottaa huomiseen. 😭 Hyvää yötä! Toivon etten huomenna enää oksenna. 🙂👍

Heippa
Se on tietyllä lailla hyvä kun muutat uudelle paikka kunnalle niin pääset entisistä ympyröistä pois ja hiljakseen rakennat uutta elämää pala palalta.
( mut sitä minä olen monesti pohtinut itsekseni ja kirjoittanut päättäjille niin kuin sinunkin
tapauksessa kun viranomaiset sanoo että muuta pois ja mene piiloon kuin yleensä myös
koulukiusattu muuttaa ja kiusaaja jää et sellainen oikeusvaltio näitä voi jokainen itsekseen pohtia onko oikeen )
Kyllä sinä selviät mut sanon suoraan että kyllä elämä muuttuu kummasti kun vauva tulee ja on välillä raskastakin ( olen ollut itsekin yksinhuoltaja ) mut on se sen arvoista ja tee niinkuin olen sinulle sanonut eli rakenna sellainen tukiverkko itsellesi ja heti kun on ongelmia niin
otat yhteyttä kyseisiin henkilöihin niin elämä helpottaa.
Toivon että et ole elämässäsi katkera sillä se kyllä syö sisältä ihmistä.
Kyllä suomessa löytyy upeita miehiä mut seuraavan kerran kun katselet miehiä niin jos on
väkivaltainen,määräilevä, alistava, narsisti jne niin kierrä kaukaa ja jos on raitis ja savuton niin on vaan plussaa.
Kellään ei ole oikeutta sinua satuttaa näin se menee.
Kaunista syksyä sinulle

Moikka!

Pelottaa vähän toi muutto. Mulla on onneksi ystäviä, jotka lähtevät muuttamaan. Sitten ne tarvii hyvästellä ja jään yksin.

Tuntematon tulevaisuus edessä. Uusi koti, uusi työpaikka. Kalustan kodin kyllä edullisesti kirpparikalusteilla. Kyllähän ystävät lupaavat pitää yhteyttä. Pelkään jääväni silti yksin.

Mun on vaan vaikea tässä tilanteessa tutustua kehenkään. Musta on tullut varovainen. Jos vierellä joku nostaakin kättä, väistän vaistomaisesti kuin mua lyötäisiin. Kerkiäisin vaan karkuun, ettei mua löydetä. On tämä elämä vaikeaa. Tekee itse mitä vaan niin aina tekee väärin päin.

En toivo muuta kuin turvaa. Mun huusholliin ei yksikään juoppo astu. Sen lupaan. Haluan Pikkuiselle turvallisen lapsuuden. Voi apua puhun kuin äiti. Kai se rakkaus alkaa näin. 😀