Hei PiipeM,
kuulostaa, että olet hieman samankaltaisessa tilanteessa kuin minäkin (joskin ymmärrän että koet tilanteesi vielä vaikeammaksi). Omasta tilanteestani voit lukea ketjusta "Kumppani syynä taloudellisiin vaikeuksiin". Taloudelliset ongelmat ovat todella väsyttäviä..ei vaan haluaisi ajatella koko ajan rahaa ja silti sitä ei vain voi olla ajattelematta. Köyhyys on ikävä olotila. Hyvä että olet kertonut asioistasi miehellesi.

Tilanne, jossa molemmat ovat uupuneita ja masentumaan päin on niin raskas. Toivon sinulle jaksamista, kirjoita vaikka tänne niin saat purkaa mieltäsi. Itse en voi puhua taloudellisista ongelmista kenellekään, koska vastaksena on aina "jätä se mies" tai sitten minua säälitään, mitä en ainakaan halua. Jotenkin tässä yhteiskunnassamme taloudellinen pärjääminen on aivan järkyttävän arvostettua. Ne, jotka tippuvat eri syistä työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle myös helposti jäävät sinne ja heitä aletaan halveksua.

Kannustaisin sinua pysymään harjoittelussa. Vaikka tuntuu raskaalta herätä ja lähteä töihin, saat työkokemusta, jonka avulla voit myöhemmin saada töitä helpommin kuin ilman työkokemusta. Sen olen huomannut, että työnantajat arvostavat enemmän työkokemusta kuin koulutusta. Molemmat olisivat tietty kivoja 😝

Oma mieheni on työttömänä eikä oikeastaan tee muuta kuin etsii töitä ja miettii mitä elämältään haluaisi ja selvittää eri koulutusmahdollisuuksia. Olemme ottaneet tavaksi, että vaikka mieheni ei lähde aamulla töihin, hän silti herää samaan aikaan kuin minä ja juomme aamukahvit yhdessä. Hän saa näin edes jotain rytmiä päivään eikä minua harmita niin paljon kuin jos hän jäisi aamulla sänkyyn lekottelemaan. Voisitteko ajatella samanlaista käytäntöä? Masentuneellekin voi olla hyvä joutua nousemaan sängystä, muuten uni maittaa helposti puoleen päivään eikä mistään enää sitten tule mitään.

Pidä huolta itsestäsi ja koita löytää joitain kauniita asioita vaikka ympäriltäsi. Itse koen rauhoittavaksi lähteä kävelylle raikkaaseen ulkoilmaan. Tsemppiä ja voimia!

kiitos. minullekkin on sanottu että teidän pitää erota ja minun muuttaa johonkin toiseen kaupunkiin mistä saisin töitä. Mutta eihän se olisi elämää jos asuisin yksin ja olisi vain työ. Rakastan miestäni. Kävin kirurgilla ja hän määräsi fysioterapiaa jalalle jotta jalka pysyisi liikkuvana ja saisi vahvistusta mutta miten mennä kun ei ole rahaa. Laskuja ulosotossa ja varattomaksi todettu. Oletteko hakeneet taloudellista apua mistä? Mistä saisin apua? minulla tuntuu ettei jaksa elää ei ole mitään muuta syytä elää kuin rakkaat kaksi pientä kilpikonnaa.

Moi Sinulle!
Oletko tietoinen velkaneuvonnasta? Se on joka kunnassa/kaupungissa ja kehoittaisin varaamaan sinne ajan.Jollei ole töitä/töissä/sairas sitä väkisinkin velkaantuu ja kun laskuja yhä tulee eikä ole millä maksaa masennus vaan syvenee.
Voisitte mennä yhdessä velkaneuvojalle ja Hän katsoisi mitä voisitte tehdä.

Itse maksoin ulosotossa -90 -99 ja sitten saatuani työkyvyttömyyseläkkeen hakeuduin valkaneuvojalle ja sain apua.Olin velaton 2005.
Eihän tämä liian hyvin ole nytkään ekonomisesti mutta saan pitää eläkkeeni itse ja kalustaa kotiani pikkuhiljaa.

Velathan kasvavat korkoa koko ajan ja kun joskus pääsette töihin on todella ikävää maksella vuosia ikivanhoja velkoja (kokemusta on) joten ehkä teidänkin tilanteeseenne löytyy apua velkaneuvojalta.
Toivon parempaa huomista ...sitten joskus kun elämä antaa ilonpisaroita.