itselläni ei ole kokemusta kyseisestä häiriöstä, mutta toivon, että olet hoidon piirissä (?) jotta saat tarvitsemasi avun. voimia sinulle! <3

Minulla on epätodellista oloja lähes päivittäin. Ainoita mitkä siihen auttaa on lääkitys sekä se, että hokee itselleen, että on tämä totta vaikka tuntuisikin epätodelliselta. Tai että yrittää paikantaa itsensä, missä on, mikä päivä, paljonko kello on jne. Joskus pitää nipistää itseään, että tuntisi olevansa elossa ja elävänsä tässä hetkessä eikä jossain irrallisessa ulottuvuudessa.

Usein epätodellinen olo estää sosiaaliset suhteet koska ei riitä jaksamista siihen, että pystyisi olemaan tilanteessa läsnä eikä vain paikalla. Monesti myös pitkät puhelut menee ohitse koska ei jaksa enää keskittyä kuuntelemaan ja puhumaan, ja lopulta ei enää tiedä, että mistä edes keskustellaan tai ei muutenvain ymmärrä sen tarkoitusta.

En myöskään pysty yksin lähtemään pitkille automatkoille koska katoan omaan maailmaani jo tunnin parin ajamisen jälkeen ja autolla ajaminen alkaa tuntua epätodelliselta ja se jos mikä on vaarallista kanssa liikkujille sekä myös itsellekin.

Ilman lääkkeitä elämästä ei varmaan tulisi mitään tai en ainakaan pystyisi käymään töissä.

kiitos teille kun vastasitte🌻🙂🌻

tavallaan olen hoidon piirissä ja tavallaan en enää.. entinen lääkärini on todella ihana ja hän tähän alkoi paneutumaankin, mutta nyt ongelmana että mistä rahat traumaterapiakeskukseen.
Miten sinulla, onko sellaista epätodellista oloa, että tuttu ympäristö näyttäisi vieraalta? Kuitenkin voit käydä töissä, hienoa!! itse nyt kamppailen sen kanssa, että pääsenkö takaisin (omien olojen takia) töihin. Tai lähinnä työkokeilu on minulla kyseessä. Saanko kysyä mikä lääkitys sinulla on? itse kokeilin ketipinoria (joku aivan minimaalinen annos) mutta väsytti vietävästi, enkä muutenkaan sitten halunnut lääkitystä. Tuntuu oudolle, että voiko lääke todellakin auttaa tämmöisiin.. Sitten semmosta, joiltakin olen kuullut että huimaus voi liittyä dissosiaatioon, minullahan tätä on aina. On tutkittu ja pari diagnoosiakin on, mutta sille ei ole selitystä, miksi huimaus on melkein jatkuvasti päällä, joten tämä kyseinen lääkäri meinaili, että olisko tässäkin dissosiaatio kyseessä, miten sulla? -ruumiillisa oireita??

jen-niina kirjoitti 18.11.2011 22:20

kiitos teille kun vastasitte🌻🙂🌻

tavallaan olen hoidon piirissä ja tavallaan en enää.. entinen lääkärini on todella ihana ja hän tähän alkoi paneutumaankin, mutta nyt ongelmana että mistä rahat traumaterapiakeskukseen.
Miten sinulla, onko sellaista epätodellista oloa, että tuttu ympäristö näyttäisi vieraalta? Kuitenkin voit käydä töissä, hienoa!! itse nyt kamppailen sen kanssa, että pääsenkö takaisin (omien olojen takia) töihin. Tai lähinnä työkokeilu on minulla kyseessä. Saanko kysyä mikä lääkitys sinulla on? itse kokeilin ketipinoria (joku aivan minimaalinen annos) mutta väsytti vietävästi, enkä muutenkaan sitten halunnut lääkitystä. Tuntuu oudolle, että voiko lääke todellakin auttaa tämmöisiin.. Sitten semmosta, joiltakin olen kuullut että huimaus voi liittyä dissosiaatioon, minullahan tätä on aina. On tutkittu ja pari diagnoosiakin on, mutta sille ei ole selitystä, miksi huimaus on melkein jatkuvasti päällä, joten tämä kyseinen lääkäri meinaili, että olisko tässäkin dissosiaatio kyseessä, miten sulla? -ruumiillisa oireita??

Ketipinor oli mulla aikaisemmin käytössä ja se auttoi epätodelliseen oloon, muista syistä piti lopettaa sen käyttö. Se väsytti alkuun todella paljon mutta väsymyksen tunne taipui pois pidemmän käytön jälkeen. Nyt on käytössä Olanzapiini ja se pitää pahimmat olot poissa, ilman sitä ei tulisi töiden tekemisestä mitään ja haluan kuitenkin työelämän kulmassa vielä pysyä kiinni. Jos se minusta olisi kiinni, niin en minäkään haluaisi syödä lääkkeitä mutta jos toinen vaihtoehto on kamala olo ja neljän seinän sisälle jumittuminen sekä sitä myöten työelämästä pois jäänti, niin suosiolla otan jotain droppia oloihin. Ne vaan vie aikansa ennenkuin alkavat auttaa..

joo, se väsymys oli kauhea!! mutta olen ajatellut, että jos olot vielä pahenee, enkä saa niitä muuten kuriin, niin kokeilen vielä tuota lääkettä. Jossain vaan luki, että dissosiaatioon ei lääkkeet tepsi, tiedä sitten(?)

kyllä siinä vaiheessa jos lääkkeet auttaa, niin niitä ottaa ja pysyy arkielämässä, aivan totta! 🙂

Itselläni on diagnoosina dissosiaatiohäiriö. Minulla on päivittäin epätodellinen olo ja huimaus on ajoittain todella voimakasta. Muitakin psyykkisiä ja fyysisä oireita löytyy. Eikö sinnulla ole mahdollisuutta saada kelan maksamaa terapiaa? Itse käyn traumaterapiassa ja siitä on ollut ehkä vähän hyötyä, vaikka nyt juuri ei siltä tunnukkaan. Minulla ei ole kyllä mikään lääkitys auttanut, paitsi rauhottavat vähän. Niitäkään ei viitsi päivittäin syödä kun jää niihin niin helposti koukkuun. Mielestäni lainmukaan sinulla oli oikeus saada terapiaa kiunhan vaan sinulle kirjoitetaan B-lausunto.
Pahentaako sinulla kahvin juonti oireita?

Hei,

tiedättekö, onko dissosiaatiota, kun saatan yhtäkkiä alkaa näkemään kaiken kaukaa. sitä on vaikea kuvailla, mutta tulee tosi epätodellinen ja vieraantunut olo, ja kuin aivot humahtaisivat takaraivoon ja oma ääni kuulostaisi oudolta. oikeastaan kaikki äänet, kuulostavat oudoilta, vierailta, väkivaltaisilta.. tätä ei kovin usein mutta aina välillä. epätodellinen olo, myös sellanen, et oonkohan olemassa.

mua on helpottanut, jos on ollut joku jolle kertoa, joku läheinen, ja jolla on potentiaalia ymmärtää. ja sit yrittää suhtautuu huumorilla, tai levätä sen oudon olon pois. eikö se dissosiaatio tule, kun on vaikea käsitellä jotain tilannetta tai asiaa tms ? silloinhan se on trauma tms tila, ja se täytyisi levätä pois ? vai miten..

On dissosiaatiota. Kuulostaa kaikki oireet tutuilta. Minun kohdallani terapiassa tällä hetkellä keskitytään "tässä ja nyt" olemiseen. Eli jos jostain syystä käytät paljon dissosiaatiota niin ongelmana on se, että elät joko menneisyyden kokemuksissa tai tulevassa. Sellainen saattaa laukaista kaikenlaisia tiloja ja olisi tärkeää oppia paluttamaan itsensä tähän hetkeen. En oikein osaa neuvoa miten se tehdään kun olen itsekkin niin alkutaipaleilla. Minä saatan hokea itselleni esim. "juuri nyt ei ole mitään hätää" tai sit vaan jotenkin väkisin koitan pinnistellä ajatuksiani tähän hetkeen. Myös kehotuntumaa on hyvä palauttaa. Pidellä vaikka käsissä erilaisa esineitä ja kosketella niiden pintaa. Toivottavasti tästä viestistä sai jotain selkoa😳

Hei Skipidoway!!!
Ja lunta pyryttää Savossa kunnolla, mitesteillä?
Minua ainakin on auttanut keskittyminen hengittämiseen ja hyvät ajatukset itsestäni ja muista. On lupa olla epätäydellinen, koska täydellisiä ei ole ja ne ois aika tylsiä.

Sinä olet ihana ja kelpaat ittellesi ja muille, usko mua. Olen
käynyt läpi tuon ja joka päivä hengittelen ja harjoittelen pysymään tässä hetkessä.

Voi hyvin, olet ihana ja arvokas, oikea helmi.

rifka

Kiitos Skipidoway.

Mulla ei ole sitä kovin usein, mutta kun humahtaa päälle on tosi vaikea olo. Täytyy mainita siitä, kun toivottavasti lähitulevaisudessa, aloitan terapian.
En tiedä liittyykö sitä yleensä epävakaaseen p-häiriöön, mikä mulle on dignosoitu, yleisen ahdistuneisuuden ja masennuksen lisäks.
Olen kyllä huomannut, että mun täytyis saada voimakkaita kehollisia kokemuksia päivittäin, siis esimerkiks liikuntaa tai rentoutumista, pelkkä käveleminen (mitä teen aika paljon) ja lukeminen ym, varsinkaan nettisurffailu, ei riitä olemassaolo-kokemukseen!
Mut kun jaksaisikin...

Mulla oli lapsena noita oloja paljon enemmän ja selkeemmin, silloin tosin myös ahdisti hemmetisti, ja se on voinut olla defenssi, kukaties mitä peittämään..?

Rifka, kiitos ihanasta viestistäsi. Hyvä kuulla,että sinä olet pystynyt parantumaan🌻🙂🌻 Kaikkea hyvää sinulle😍
Olematon2
Toivon,että pääset terapiaan pian, sillä tiedän kuinka vaikeaa sinulla on☹️ Tästä voi kuitenkin parantua,mutta aikaa se vie.
Käsittääkseni epävakaata p-häiriöö ei diagnosoida ellei se pidä sisällään dissosiaatiota. En usko, että sinun kannattaa tässä vaiheessa keskittyä muistoihin jotka on ehkä piilossa, eikä sieltä välttämättä edes paljastu mitään uusia muistoja.
Sitten kun saat terapeutin nii se osaa neuvoa missä vaiheessa olet valmis käsittelemään vaikeita muistojasi. Ehkä tässä vaiheessa kannattaa keskittyä miten pääset eroon fyysistä oireista ja miten sinut saisi pysymään enemmän tässä hetkessä.
Tsemppiä sinulle🙂🌻