Mulle se on tällä hetkellä Whitneyn I have Nothing. Esitin jo eräässä ravintolassa vähän suuremmalle yleisölle, kun miesystäväni oli yleisössä. Tuntui, että ei tarvitse myydä silloin ainakaan itseään, kun on joku yleisössä joka oikeasti rakastaa. Olin kylläkin selvinpäin, mutta niinhän laulajien aina pitää olla jos oikeasti aikovat esiintyä. Yleisön ryyppäämisessä oli se hyvä puoli, että he eivät muista esiintymisen harjoittelustanikaan todennäköisesti yhtään mitään. Ainut vaan että minä muistan mitä jotkut yleisöstä sanoivat. Veivät ennen nousuanki lavalle juuri hankitun lavakarisman. No, en minä luovuta. Se on yleisön ongelma ei minun. No, vielä en ole myynyt itseäni. Olen ainoastaan harjoitellut esiintymistä. Hyvin vaikealta tuntuu edelleen nousta yleisön eteen, koska aikoinaan on esiintymisessä tyrmätty. Harjoittelen silti, mutta lavalla en vieläkään säteile. Yleisöhän ei sitä tiedä miksi. Yleisöä on monenlaista. On hiljaista ja kriittistä. Ja vielä pahempaa. Silti Whineyn I have nothing vetoaa minuun. Sehän kertoo tosielämästä. Ei se biisi minua naurata, eikä se tietysti ole tämän ajan trendi Suomessa, mutta auttaa minua jaksamaan ja sen harjoittelu yleisön edessä joskus omin ehdoin auttaa minua ehkä jonain päivänä tienaamaan vähän laulamisella. Laulaminenhan on ollut yksi vahvuuksistani aina. Fiksu yleisö on hiljaa, koska ei voi tietää miksi laulaja ei vielä säteile. Joskus on otettava ensi askel. Tosin olen rankkojen koulujen takia vieläkin itseni suhteen hyvin kriittinen. Eliittikouluissa ei mikään osaaminen näyttänyt olevan tarpeeksi.

Evanescence - What you want

Kun oli joskus puoli vuotta sitten vielä pahempi kausi elämässä, kuuntelin tätä biisiä ja sen rohkaisevia sanoja ("Do what you want: you don't have to lay your life down - it isn't over.").

Se sanoo kuuntelijalleen (näin tönkkösuomeksi käännettynä 😀) että perkele, kyllä sinä pystyt ja osaat, kunhan vain nyt nouset ylös ja taistelet elämästäsi. Ja minä taistelin. Puolessa vuodessa oloni on parantunut huomattavasti. 🙂

http://www.youtube.com/watch?v=gU8Zft9BRCg&feature=related

Se kuitenkin liikkuu...

jotenkin tämä liikuttaa joitain syviä vesiä sielussa.
Tietty realismin positiivinen sykähdys kaikesta murheesta huolimatta.

http://www.youtube.com/watch?v=k20h4hZ4Roc tämä vain jotenkin koskettaa ja on niin ihana kipale ♥

Within Temptation - Iron
http://www.youtube.com/watch?v=Sco7GZOn1P8

Antaa tulla elämä, minä en luovuta.
🌻🙂🌻

Mulla on 2 biisiä 🙂

Toinen on mun ja mun ihanan pienen pojan yhteinen biisi eli
Metal Gear Solid - Peace Walker: "Heaven's Divide

Ja toinen on Juha Metsäperä, Olen lähelläsi
Mieheni lauloi tätä minulle aikoinaan kun meillä oli tosi vaikeeta.

Koko Rammstein tuotanto 😉

Tragedyn tuotanto viime aikoina, mut onhan niitä muitakin. Esim. Hurtsin wonderful life on tätä siirappisempaa kamaa joka on kolahtanut😎

Kun elämäni oli kovin ristiriitaista ja en uskaltanut tehdä kuten sydänmeni sanoi, niin huomasin tämän biisin usein koskettavan minua. Ja sehän elämäntyyli aikoinaan myös mielenterveyden vei. Tästä biisissä oli silloin jotain lohduttavaa voimaa...

So hold me when I'm here
Right me when I'm wrong
You can hold me when I'm scared
You won't always be there
So love me when I'm gone

Love me when I'm gone...

http://www.youtube.com/watch?v=pFq1eT9tMJ4
-----------------------------------------
Yhteen aikaan tuli myös kuunneltua tätä biisiä helposti yli 20 kertaa putkeen saman päivän aikana... aina vain uudestaan... Ehkä entisen elämän ristiriidat jättää jälkensä jolloin entisellä ei ole väliä (uutena versiona)...

http://www.youtube.com/watch?v=GEG8LDg_i5o&feature=related
------------------------------------------
Mutta nykyään elämä on valoisempaa ja kuuntelen aika vähän musiikkia kun tunnemyllerrystä on huomattavasti vähemmän. Huomaan että hiljaisuus ja rauha elementti on nykyään aika tärkeää minulle, joten olisiko tämä kipale riittävän lähellä...

http://www.youtube.com/watch?v=mOwnFGWZYio
------------------------------------------
P.S. Juuri kun meinasin kuitata tämän viestin, niin muistin erään kappaleen jota kuuntelin paljon kun elämä todella vaikeata. En vain löytänyt sitä parempaa versiota youtubesta, mutta tästä huonommasta versiosta kuulee kuitenkin sen kappaleen sanoman...

http://www.youtube.com/watch?v=wwHn_QBlHMY

http://www.youtube.com/watch?v=ZgA_tC0x1j4&feature=related

Tämä, mansikat ja kermavaahto.

Kaija Koon biisit!

Mulla sama, Kaija Koon biisit antaa valoa ja voimaa!

Kotiteollisuus. Levy: "Tomusta ja tuhkasta" ja eka kappale: "Jos sanon".

"Jos sanon, että taivas on musta se on niin musta kuin haluan sen olevan..."

Sopii minun masennukseeni. Minä sanon, sanoitan, itse, kuinka musta todellisuuteni on.

Jardin Prive

Vuosia sitten, pahimpana aallonpohjavuosina, olin niin kireä, etten voinut päivälläkään nukkua, mutta sinä päivänä olin nukahtanut sohvalle, radio oli auki ja heräsin ihanaan musiikkiin. Ihana rauha oli päässä, mielessä, kun olin saanut nukahtaa ja musiikkin tuntui siksi niin ihanalta kun tajusin että normaali elämä kuuluis tuntua tältä, levänneeltä ja rauhalliselta.
En tiennyt levyn nimeä mutta etsin sen kun muistin kertosäkeen ulkoa.
Se oli Black: Wonderfull life

Sävelillä ja sävelellä 😉
Saumuli Edelmann ja Jipun: Jos sä tahdot niin...
Johanna Kurkela: Rakkaus laulu
Ed. mainitut ovat syvällä ja painuvana mielessä. Ne voi ottaa esille tuosta noin vaan. ☺️
Toki löytyy sellaisia, joissa on vaan se yhteinen sävel! 🙂