Aloitan toisen ketjun tänne. Ensimmäisen aikaan olin itsemurha tunteen vallassa. Nyt minulla on enää masennus.
Olen nuori mies, minun elämä tuntuu tyhjältä. Asiat eivät jaksa kiinnostaa. Ihmiset eivät jaksa kiinnostaa. Olen katkera muille ja kateellinen heidän onnellisuudelle. Nautin siitä jos nämä ”onnelliset” ihmiset kärsivät ja tuntevat minun kivun.
Tiedän mitä haluasin elämääni. Haluasin vain sen ihanan rakkauden minkä tunsin kerran. Silloin olin onnellinen. Halusin tehdä asioita. Nautin elämästä.
Olen vasta nuori mies, mutta minusta tuntuu, ettei ikäisilläni ole muuta tekemistä kuin ryyppääminen, bilettäminen ja seksi. Itse en välitä ollenkaan päihteistä, enkä ole ikinä saanut niistä mitään hyvää oloa. Olen ”absolutismin” kautta hyvin ulkopuolinen ikäryhmässäni. Asun vielä tällä hetkellä pienellä paikkakunnalla, jossa ei ole muuta elämää kuin ryyppääminen.
Olen yrittänyt saada itseäni niskasta kiinni, mutta kaikki yritykseni parempaan elämään epäonnistuvat.
Minulla on ystäviä, mutta he eivät tunnu missään. Haluan rakkautta, en ystäviä.
Olen myös itsekäs ihminen. Minä en välitä kenestäkään muusta kuin itsestäni ja omista eduistani (On myös oma etuni pitää hyviä ihmissuhteina toisiin ja olla mukava). Pystyn rakastamaan oikeasti ja välittämään oikeasti, mutta haluan tehdä sitä harvoille ihmisille. Olen katkera, kukaan ei ole auttanut tai ollut minun kaveri. Kukaan ei rakasta minua. He eivät ansaitsi minun välitystä. En tykkää ihmistä.
Tiedän itsekkin, että yllä oleva teksti ei ole täysin totta, mutta niin minun tunteeni sanovat. Järki sanoo vastaan 🙂.
Olen myös sosiaalisesti hyvin sopeutuva ja yritän soluttautua jokaisen ihmisen kaveriksi. Minulla ei ole omaa paikkaani yhteisössä, minunlaisia ihmisiä ei ole missään. Olen yksin, vaikka kavereita on paljon.
Olen kylmä, kunnianhimoinen, kontroloiva, laskelmoiva ja itsekeskeinen. En yleensä kuitenkin tee ihmisille mitään pahaa ,koska se ei ole sen arvoista. En vaan jaksa pelata ihmisillä.
Arvostan itseäni eniten tässä maailmassa. Minulla ei ole mitään muuta kuin itseni, kaikki rakkaat asiat ovat hävinneet elämästäni. En tarvitsi muuta kuin jonkun ihanan naisen arvostamaan minua itsenäni. Se tekisi minut onnelliseksi. Siitä ihmisestä välittäisin ja häntä myös rakastaisin. Haluan vain, että joku olisi onnellinen minun kanssani.