Kuntoutumista tukevia palveluita

Kuntotutumista ei tarvitse tehdä yksin. On olemassa paljon palveluja, joita voi hyödyntää omassa kuntoutumisessaan. Ikävä kyllä nämä palvelut ovat vähän tunnettuja ja kuntoutujat ohjautuvat hyvin sattumanvaraisesti näihin palveluihin. Useat näistä palveluista ovat kolmannen sektorin tarjoamia. Palvelut liittyvät usein johonkin projektiin. Julkisen sektorin (esim.hoitotaho) on vaikea seurata, mikä projekti alkaa ja mikä loppuu.

Kuntoutumisen kannalta on tärkeää saada arkeen mielekästä tekemistä ja sosiaalisia kontakteja. Kaikille eivät työ ja koulutus sovi, mutta esim. vapaaehtoistyö tai harrastukset ovat aivan yhtä tärkeitä. Jokaisella on oikeus tuntea kuuluvansa tärkeänä osana yhteiskuntaan.

Kuntoutuminen voi viedä pitkän ajan. Jos ihmiseltä menee käsi poikki, tarvitsee hänen toipua vain oireesta. Usein hän saa ystävien ja tuttujen sympatiat ja kaikki haluavat kirjoittaa nimensä kipsiin. Olisi hienoa, jos mielenterveyskuntoutuja saisi toisten sympatiat puolelleen eikä tarvitsisi kohdata ennakkoluuloja tai pelkoja. Kyseessä ei usein ole vain toisten ennakkoluulot ja pelot vaan myös omat. Mielenterveysongelmista voi puhua eivätkä ne tartu.

Kuntoutumisen tarjottimella

Seuraavassa olen koonnut vähän yhteen, mitä kaikkea voisi hyödyntää oman kuntoutumisensa tueksi. Kutsun näitä mahdollisuuksia kuntoutumisen tarjottimeksi. Opiskelu ja työnteko voivat olla kuntouttavia, jos niitä pystyy tekemään omien voimavarojensa mukaan saaden onnistumisen kokemuksia. Silloin odotusten ja tavoitteiden täytyy olla realistisia ja omien voimavarojen mukaisia.

Kuntoutuksen tarjottimeen voisi kuulua päivätoimintaa, kuntoutuskurssi, oireidenhallintakurssi, työtoimintaa, klubitalotoimintaa, elämänhallinnankurssi, opiskelua,
työvalmennusta ja työtä. Päivätoimintaa järjestetään esim. päiväsairaaloissa ja mielenterveysyhdistyksissä. Päivätoiminta voi olla erilaisia ryhmiä: ruuanlaittoa, liikuntaa askartelua, musiikkia, kirjoitusta jne.

Työtoimintaa järjestää usein kaupunki tai mielenterveysyhdistys. Työtoiminnasta voi saada korvausta enintään 12€/päivä. Tulo on verotonta eikä vaikuta etuuksiin. Toimeentulotuen kohdalla kannattaa tarkistaa asia. Työtoiminta voi olla esim.ompelua, remonttitöitä, huonekalujen entisöintiä, ruuanlaittoa, siivousta, kokoonpanoa, toimistotyötä. Työtoimintaa voisi käyttää oman työkuntonsa arviointiin. Työtoiminnassa työskennellään yleensä omien voimavarojen mukaan esim. kaksi tuntia päivässä kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Työelämässä on nykyisin melkoinen työtahti. Sitäkin voi harjoitella työtoiminnassa, kokeilla kuinka pitkään jaksaa työskennellä ripeästi.

Kuntoutuskursseja järjestetään ympäri Suomea monien eri toimijoiden järjestämänä. Siellä vertaistuki ja itsensä hyväksyminen ovat pääteemoja. Monet huomaavat kurssilla etteivät ole yksin sairautensa kanssa. He ovat myös löytäneet sanoja kokemuksilleen ja tuntemuksilleen. Monen kuntoutuminen on lähtenyt käyntiin kuntoutuskurssista. Mielenterveyden keskusliiton kuntoutuskurssit ovat tavallisesti viikon mittaisia ja ne järjestetään usein kuntoutuskeskuksissa.

Oireidenhallintakurssi on sairaanhoitopiirien järjestämää. Niitä on monia erilaisia. On kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallintakurssi, pakko-oireisen häiriön hallintakurssi, psykoottisten häiriöiden hallintakurssi, äänien hallintakurssi, ahdistuksen hallintakurssi jne, Kurssit kestävät usein jopa puoli vuotta.

Elämänhalllintakurssit ovat hyvä vaihtoehto, kun ei tiedä mitä tekisi; esim. mitä alkaisi opiskella. Siellä käydään läpi unelmia, voimavaroja, osaamisia, kykyjä ja kuntoutumisen prosessia. Näitä kursseja järjestää esim. Kuntoutussäätiö ja Mielenterveyden keskusliiton ammatillisen kuntotutumisen tukipiste. Tukipisteessä näiden kurssien nimi on Toiveista totta-kurssi .Muutoksen avaimet –ryhmä tai Unelmakeidas. Suurin osa osallistujista on löytänyt kurssin jälkeen opiskelupaikan.

Klubitalot työllistävät

Klubitalot perustuvat Yhdysvalloissa luotuun malliin. Työntekijät ja klubilaiset ovat tasavertaisia ja yhdessä päättävät asioista. He myös yhdessä pyörittävät klubitaloa. Sen takia klubitaloilla on paljon erilaisia tehtäviä: ruuanlaittoa, lehden toimittamista, toimistotyötä, siivousta jne. Lisäksi klubitaloilla on siirtymätyötä. Työt ovat yrityksissä ja siitä maksetaan normaalia palkkaa. Usein työpäivä on lyhyempi kuin kahdeksan tuntia. Yritykselle on taattu, että jos paikkaan valittu ei jostain syystä pääse töihin, klubitalolta tulee ohjaaja tai klubilainen paikkaamaan poissaolijaa.

Opiskelu kuntouttaa

Opiskelu on varteenotettava kuntouttava vaihtoehto. Erityisoppilaitoksessa on pienet ryhmät ja heillä on tietoa ja kokemusta mielenterveyskuntoutujista. Erityisoppilaitoksessa on myös valmentavia kursseja, jos opinnoista on jo aikaa tai muuten tarvitsee opiskelutaitojen harjoittelemista. Erityisammattikouluja pääkaupunkiseudulla ovat esim. Arlainstituutti, Keskuspuiston ammattiopisto, Bovallius-ammattiopisto, ammattiopisto Luovi, Kiipulan ammattiopisto, Diakoniaopisto jne. Internetissä voi koulutusmahdollisuuksiin tutustua http://www.koulutusnetti.fi tai http://www.opintoluotsi.fi.

Työhönvalmennus voi työhön tähtäävälle olla erinomainen askel. On olemassa Kelan työhönvalmennusta, jossa tehdään työtä järjestävän organisaation tehtävissä. Esim. Kotelotyö, Sesam, Espoon Diakoniasäätiö. On työvalmennusta, jossa työvalmentaja etsii työpaikan avoimilta markkinoilta ja on sitten mukana työtä aloitettaessa. Esim. Kuntoutussäätiö, työvoimatoimistot.

Työllisyystilanne muuttumassa

Työ on tullut monelle kuntoutujalle mahdollisuudeksi. Pääkaupunkiseudulla työttömyysprosentti on laskenut nopeasti n. 5 prosenttiin, vaikka se tällä hetkellä onkin kasvussa. Monilla aloilla on kuitenkin vieläkin työvoimapulaa. Monet kuntoutujat ovat löytäneet esim. henkilökohtaisen avustajan tai kotisiivouksen työt itselleen sopiviksi. Molempia on paljon tarjolla ja niissä on paljon paikkoja joissa voi tehdä osa-aikaisesti pieniäkin tuntimääriä viikossa. Suuret ikäluokat ovat myös edelleen siirtymässä eläkkeelle. Rahoituskriisistä ja sen seurauksista selvittäessä, jokaista varmasti taas tarvitaan töihin.

Sosiaaliset yritykset ovat yleistyneet. Niitä on Suomessa jo yli sata ja koko ajan tulee lisää. Linkistä http://www.tem.fi/index.phtml?s=2567 voit katsoa oman asuinpaikkasi sosiaaliset yritykset. Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä kolmasosan tulee olla osatyökykyisiä tai pitkäaikaistyöttömiä. Yritys saa heidän palkkaamiseen palkkatukea. Työntekijä saa normaalin suuruista palkkaa. Valitettavasti vielä täytyy olla työttömän status ennekuin on palkkatuki kelpoinen, mutta jo tämän vuoden aikana odotetaan muutosta. Sen jälkeen kuntoutustuella ja työkyvyttömyyseläkkeellä olijatkin voisivat saada palkkatukea ja työllistyä sosiaaliseen yritykseen.

Vapaaehtoistyö on myös tärkeä mahdollisuus. Usealla kunnalla on vapaaehtoistyön yksikkö. Yksiköstä saa tietoa järjestöistä, seurakunnista jne. joissa vapaaehtoistyö on mahdollista. Jokaiselle varmasti löytyy jokin kiinnostava paikka. Katso esim. http://vapaaehtoistyo.nettisivut.fi/. Vapaaehtoistyössä on mahdollista saada työkokemusta, joka voi auttaa ratkaisevasti työllistymisessä.

Tietoa löytyy

Joissakin paikoissa status eli onko kuntoutustuella, eläkkeellä tai työttömänä, voi määritellä mahdollisuudet päästä palvelun piiriin. Siksi on tärkeää selvittää, mikä on juuri Sinulle mahdollista. Apuna voit käyttää Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu propellia. Propelleja on Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa. Lisäksi on valtakunnallinen palvelunumero 0203 91920, johon voit soittaa paikallispuhelun hinnalla koko maasta. Sama numero toimii vertaistukipuhelimena perjantaisin. Mielenterveyden keskusliiton internet sivuilta http://www.mtkl.fi löytyy Ammatillisen kuntoutumisen opas. Siihen on koottu mm. päivä- ja työtoimintapaikkoja, opiskelupaikkoja, klubitalot jne. Tieto löytyy linkistä Liiton toiminta, ammatillisen kuntoutumisen tuki, otsikon oppaita ja artikkeleita alta.

Tärkeää olisi tietää, minkä aika on nyt? Se ei selviä vain istumalla ja miettimällä vaan rohkeasti ottamalla asioista selvää. Mitä Sinä voisit tehdä kuntoutumisesi eteen? Mikä olisi ensimmäinen konkreettinen askel? Kenen kanssa voisit ottaa näitä askelia? Mitä askeleet merkitsevät Sinulle ja elämällesi? Otit kuinka pieniä askelia tahansa ne aina johtavat johonkin!

Jyrki Rinta-Jouppi
Työ- ja koulutusvalmentaja
Mielenterveyden keskusliitto