Äidin mielenterveysongelmat - vinkkejä miten saisin suostuteltua hänet terapiaan.
Hei! Olen alkanut huomaamaan äidissäni piirteitä, jotka viittaavat epäluuloinen persoonallisuuteen. Asun pitkiä aikoja itse ulkomailla, mutta äidin sähköposteista ja jutuista selkeäsi välittyy epärealistinen epäily kaikkeen mahdolliseen ja yli dramaattinen käyttäytyminen. Olen todella huolissani hänestä. Äitini on yli 60-vuotias, ja on ollut isäni omaishoitaja noin 40-vuotta kun isäni halvaantui onnettomuudessa vyötäröstä alaspäin. Kuusikymppiseksi asti äiti oli yksityisyrittäjä, ja elätti perheemme. Puolisen vuotta sitten isäni sairastui ja joutui sairaalaan pitkäksi ajaksi, tämän aikana äitini sanoutui irti omaishoitajuudesta. Syyksi hän sanoi ettei hän vain enää jaksanut, eikä siinä mitään. Isäni kuitenkin tarvitsi apua palattuaan sairaalasta kotiin, joten kotona kävi aluksi 4 kertaa päivässä sairaanhoitaja. Tämä alkoi käydä äiti hermoille täysin, hän ei saanut nukuttua kunnolla, ja selkeästi hänestä tuntui, että nämä hoitajat tulivat hänen ”reviirilleen”. Muutaman kuukauden jälkeen tilanne oli kärjistynyt niin, että hänen mielestään kaikki hoitajat olivat jotenkin outoja, ja puhuivat hänestä pahaa hänen selän takanaan. Isäni ja äitini suhde kiristyi tässä vaiheessa entisestään. Heidän välinsä eivät koskaan ole olleet mitenkään erityisen hyvät. Varmaan viimeisen kymmenen vuoden aikana äiti on uhannut ottaa eron isästäni nelisen kertaa vuodessa. Isäni sai sitten tarpeekseen, koska äiti oli käyttäytynyt uhkaavasti, heitellyt tavaroita, uhkaillut vetävänsä paistinpannulla päähän, sanonut että jos nyt olisi haulikko niin ampuisi sillä isääni. Ihan kamalaa. Hän oli myös uhkaillut omaa henkeään. Isäni oli paennut tätä tilannetta ambulanssilla hoitokotiin, koska mitä muuta mahdollisuutta pyörätuolissa olevalla vanhuksella on. Olen todella huolissani äidistäni. Nyt kun kävin oikein miettimään, niin tällaista käyttäytymistä on eri muodoissa tapahtunut jos kymmenisen vuotta ainakin. Alkoholin käyttö pahentaa hänen käyttäytymistä entisestään, hän sekoaa ihan täysin, eikä muista mitä on humalassa toisille sanonut, tai sitten ei halua muistaa. Olen yrittänyt puhua hänelle, että hän voisi mennä jonnekkin juttelemaan, koska hän kyllä itse myöntää olevansa ahdistunut ja väsynyt, mutta tietysti hän olettaa, että psykologien luona käyminen leimaa hänet hulluksi. Olen jotenkin ihan avuton tämän tilanteen edessä, varsinkin kun itse olen ulkomailla, enkä voi täältä lähteä tuosta vaan takasin Suomeen. Huoli isästäkin on suuri, mutta hän osaa aika järkevästi ja rauhallisesti suhtautua asioihin. On tietysti ihan kohtuutonta että hänen pitää paeta omasta kodistaan, koska hän tuntee olonsa turvattomaksi. Onko kenelläkään mitään vinkkejä, millä keinoin saisin äitini suostuteltua menemään mielenterveyskeskukseen, jotta hän saisi juteltua jonkun kanssa. En tiedä olisiko siitä mitään hyötyä vai ei, koska hän osaa peittää tämän piirteen tarvittaessa aika hyvin. Kiitos jos jaksoit lukea. Mielellään kuulisin muiden kokemuksia.🙂🌻
Hei!
Äitisi kuulostaa hyvin väsyneeltä ja turhautuneelta. Vaikka kuinka haluaa auttaa ja pitää huolta puolisostaan, syö se ihmistä sisältä todella paljon jos ei ole täysin erilaistakin elämää tasapainottamassa arkea. Jos äidilläsi on joku läheinen ystävä johon hän luottaa, pyydä tätä juttelemaan äitisi kanssa. Jos tämä ystävä lähtisi äitisi kanssa käymään lääkärillä, voisi kynnys olla ehkä hieman matalampi ylitettäväksi. Äitisi ei välttämättä näe tilannettaan yhtä pahana kuin sinä, sillä hän on niin syvällä omien tunteidensa kanssa ja siksi tarvitsee jonkun joka ei tuputa, vaan hellästi työntää eteenpäin ja auttaa ymmärtämään. Tämä voi viedä pisimmillään kuukausi jopa vuosia, mutta kunhan alkuun pääsee on elämä päivä päivältä parempaa. Älä siis luovuta!
Hei! Kiitos vinkistä! Äidilläni ei ole juuri ystäviä, mutta yritän saada jonkun omista ystävistäni, jotka tuntevat äitini, juttelemaan hänen kanssaan.
Kuten edellinen sanoi, äitisi on varmaankin todella väsynyt, 40 vuoden omaishoito on jättämyt jälkensä. Äitisi oli vähän yli 20 kun hänen miehensä vammaantui vyötäröstä alaspäin. Ilmeisesti olet ainoa lapsi. Äitisi teki todella suuren teon jäädessään miehensä hoitajaksi. Ajattelen kuinka hän luopui rakastelusta vuosi vuodelta. Itsekin olen nykyään ilman seksiä, mutta kaikki ihanat muistot pitkistä viikonlopun aamuista ovat kauniita muistoja ja voin viellä istua mieheni kainalossa ja saada hellyyttä.
Ehkä on parasta että äitisi ajattelee nyt vain itseään ja antaa vieraiden hoitaa isääsi. Kuitenkin heillä on pitkä rakkaus suhde takanapäin ja he voivat olla hyviäkin kavereita elämänsä loppuun asti.
Pyydä äitisi vieraaksi asuinmaahasi ja pidä lomaa silloin, jotta voitte olla yhdessä ja keskustella. Anna äitisi ymmärtää, että hän on tehnyt valtavan työn isäsi uhteen ja että ymmärrät että hän on palanut loppuun.
Kaikkea hyvää teille kaikille, sinulle, äidillesi ja isällesi.
Kirjoittele tänne kuulumisia.
🌻🙂🌻🌻🙂🌻