Ahdistus pilaa elämän.
Moi!
Minulla on paniikkihäiriö.. Ainakin oman tiedostamiseni puolesta. Kerron nyt vähän tarinaa..
Olin 2v sitten täysin normaali, hyväkuntoinen kuntosalia rakastava nuori 20v mies. Asuin omassa pikku yksiössäni ja kävin töissä. Olin kovassa kunnossa ja en jättänyt kuntosalia mistään hinnasta pois. Sitten jäin työttämäksi. Tätä jatkui melkein 1vuoden verran, jolloin elämäni oli >8h samassa asennossa tietokoneella + kuntosali. Unirytmi oli päin persettä ja kahvia/nuuskaa kului paljon. Närästys alkoi. Venytellyt en yhtään. No ei se silloin haitannut, ennenkuin menin yksi ilta normaalisti nukkumaan. Minulle tuli rinnan kohdalle semmonen ”kohahdus”, en osaa sitä selittää paremmin. Tuntuisi samalta kuin jos olet nukahtamassa ja yhtäkkiä säpsähdät tavallaan hereille, mutta se tunne tulee rinnan keskelle ja tuntuu kuin keuhkot tyhjentyisi sekunnissa ja sitä havahtuu haukkoen ilmaa. Säikähdin, käteni puutuivat, pulssi kiihtyi ja pelko valtasi kehon, Se oli uusi tunne kropassa. Tästä alkoi tällä hetkellä 8kk kestänyt helvetti. Menin silloin automaattisesti sairaalaan, missä otettiin sydänfilmit yms ja diagnosoitiin paniikin oireiksi.
Tuo kokemus muutti elämäni suunnan. Aloin olemaan huolestunut, kuuntelin pulssiani, säikähdän jos sydän jätti lyönnin väliin yms. Minua alkoi huimata oudosti, tuli kuumia aaltoja, aloin vainoharhaiseksi, Aloin panikoida. Myöhemmin kävin vielä yksityisellä kardiologilla, joka sanoi että sydän on rakenteeltaan täysin terve, eikä lisätutkimuksille ole tarvetta. Jatkoin kuitenkin salilla käyntiä kaverini kanssa vielä noin 3kk ilman mitään ongelmia, kunnes sain ensimmäisen ponnistuspäänsärkyni kyykkyä tehdessä (googleta jos et tiedä). Se säikäytty syvästi ja sali loppui siihen..
Kävin vielä myöhemmin uudestaan paniikin kourissa lääkärissä, kun vasemmasta kädestä meni tunto ja rintaan sattui. Silloinkin lääkärissä meni koko yö. sydänfilmi otettiin tunnin välein ja kerran nappasivat filmille kammiovärinälyönnin
, sanoivat että se on täysin normaali. Joka ikinen verikoe, mitä sydämestä voi tehdä otettiin, pääkivut, mitä minulla oli usein ja kun kerran vielä huimasi päivittäin kuitattiin pois kun päästäni otettiin magneettikuvat. Olen siis perkele saanut lääkäreitten diagnoosin mukaan täysin terve sydämestä/päästä. Mutta miksi en osaa uskoa niitä?
Tuosta kaikesta on nyt 5kk takana ja olen onnistunut sinällään normaaliin elämään. Olen saanut työpaikan, ihanan tyttöystävän, jonka kanssa asun saman katon alla. Stressi on nyt rahan puolesta takana. Olen saanut homeopaatilta tabuja, mitkä hoitavat hyvin tätä ongelmaa, mutta ei kuitenkaan ole vielä poistanut tätä. Fysioterapiassa olen käynyt tarkistuttamassa paikkoja. Selkä/rintaranka aivan jumissa, pamautellut auki. Sanoi vielä että rintaranka on kollageenia myöten jumissa? Eli tuosta keskeltä rintaa pitäisi runnoa periaatteessa kovalla hieromaliikkeellä auki. Ei aukene kuulemma venytyksellä.
Kaikki kipuihin liittyvät vainoharhat olen saanut poistettua, eli jos rintaan pistää, niin kuittaan sen lihaskivuiksi, enkä vedä paniikkikohtausta päälle. mutta minulla on nykyään alkanut tulemaan nuita samoja tuntemuksia kuin mitkä laukaisivat koko tämän helvetin..
Eli tuntuu kuin semmonen ”säpsähdys” tulisi tuohon keskelle rintaa ja keuhkot olisivat äkkiä tyhjät ja tuntuu hetken etten hengitä? En osaa tätä paremmin selittää… =( Rintaa muutenkin ahdistaa monesti. Vähän niinkuin norsu istuisi sen päällä..
Tuo on ehkä pahin ongelmani. Sen lisäksi että kuuntelen/tarkkailen itseäni, mikä on ihan vitun tyhmää. Joskus töissä saatan pysähtyä hetkeksi ja kuunnella pumppaako sydän.. huoh. Sitten sekin on omiaan laukaisemaan paniikin, jos alan kuuntelemaan sydämen pulssia ja olen yhtättiä en kuulekkaan/tunne sitä. Kuulostaa niin tyhmältä kun nyt kirjoitan tätä..
Toinen mikä vaivaa minua on kuntosali. Rakastin tuota harrastatusta, enään en uskalla mennä sinne. Kävin muutaman viikon tyttöystävi kanssa, mutta hän lopetti koska ei tykkää salilla käymisestä. Kävi senkin ajan vain minun tukena siellä. Kaverini eivät käy salilla, joten sieltäkään en saa tukea.. Olen saanut salilla nyt 2pahaa paniikkikohtausta, mitkä ovat iskostuneet varmaan tuonne päähän, että se on paha paikka olla. Sittenkun sinne pitäisi mennä yksin kaikkien ihmisten keskelle niin sehän tulee ihan varmasti. Se aiheuttaa valtavasti stressiä. Olin kovakuntoinen ja lihaksikas. Nyt on lihat kadonneet huomattavasti ja rasvaprosentti lisääntyy ja itseinho kasvaa.
En siis ole käynyt missään tutkimuksessa, mutta oireet viittaavat siihen ja kuitenkin kun kaikki pitäisi olla reilassa. Enkä halua mennä psykiatrille/lääkärille, koska olen vannottanut että en koska mielialalääkkeisiin ikinä. Päästä tämä lähtee ja siellä se hoidetaan. Haluaisin nyt vaan vertaistukea/neuvoja miten saan tuon rinnan auki ja kivut loppumaan ja kaiken maailman motivaatio ja tsemppipuheita..
En siis ole ikinä kirjoitellut tai jutellut toisten paniikkihäiriöisten kanssa, mutta kokeillaan nyt olisiko tästä jotain apua.. Kiitos jos jaksoitte lukea