Minä olen nauttinut tänä keväänä auringosta. Aurinko ja valoisuus on antaneet minulle hyvää oloa. Mutta nyt käsittelen vaikeita asioita, jotka esiin nostettaessa aiheuttavat kamalaa ahdistusta. Nyt tuo kaunis auringonvalo vaikuttaa liian paljastavalta, liian tuomitsevalta, paljaalta. Haluaisin käpertyä jonnekin piiloon, missä on pimeää. Pelottaakin.
Itkettää. Tiedän, että kaikki asiat pitää läpikäydä, jotta niistä pääsee eroon. Harmistun, kun se aiheuttaa näitä oireita.
Onko muilla ahdistusta? Haluaisitteko paeta armotonta aurinkoa? Miten selviätte?
Mitenhän tuohon ketjun aloittamisen kuvaan valikoitui tuo peukku ylös merkki. TArkoitus oli, että siinä olisi se myrtynyt surullinen ilme. Ylläpito voisi sen vaihtaa, jos vielä mahdollista!
Tämän kertainen ahdistuskohtaus meni sitten jotenkin ohi, kun turvauduin ahdistuslääkeisiin. En ole niitä pitkään aikaan joutunut käyttämään, niin kynnys on kasvanut sitten niitä käyttää. Sitten oli pakko alkaa touhuta jotain, että saa ajatuksiaan muualle. Aloin tiskaamaan. Ainakin sain jonkin verran tiskiä pois. Osa jää huomiselle ja jollekin päivälle. 🙄
Hei!
tietääkö kukaan oikeesti saako uupumus nimikkeellä palkallista saikkua??? olen sillä nyt ja pelottaa miten tulojen käy koska raha assioiden takia olen tässä tilassa.
T:M😐
urheapossu kirjoitti 31.3.2010 18:55
Hei!
tietääkö kukaan oikeesti saako uupumus nimikkeellä palkallista saikkua??? olen sillä nyt ja pelottaa miten tulojen käy koska raha assioiden takia olen tässä tilassa.
T:M😐
Hei!
Ei taida ihan vain "uupumuksella" saada palkallista saikkua. Sitä ei mulle koskaan lääkäri suositellut vaan laitettiin sitten "masennus". Eikö Kelan sivuilta löytyisi jotain sairaslomakoodillasi? Jaksuja 🙂
Ahdistaa taas niin ettei saa mitään tehtyä. Pureskeltua kynsiä kyllä. Heräsinkin tänään vasta noin klo 13. Ahdistaa, ahdistaa. Eikä pääse edes ovesta ulos. Tätä kestää aamupäivän ja päivän. Illalla / yöllä olen jonkinlaisessa toimintakunnossa. Tämä vie ihan hirveästi voimia. Otin juuri ahdistuslääkkeen, jos se vaikka helpottaisi. Kaikista eniten ärsyttää, ettei saa mitään tehtyä, ei saa mitään aikaiseksi.
Yritän keksiä jotain pientä tekemistä, että saan ahdistuksen pois, mutta ei se ole helppoa. Tekisi vain mieli mennä takaisin lakanoiden väliin ja nukkua päivä pois.
Mulla ollut paha ahdistus koko talven ja kevään.. aikaisemmin kevät
ja aurinko on piristänyt, mutta nyt se ahdistaa kun odotan koko ajan
koska piristyn eikä siitä ole mitään merkkejä=/ Sävellän ja teen musiikkia
ja usein keväällä on irroonut kauneimmat sävellykset. Nyt ei ole edes pystynyt
keskittymään musiikkiin. Vielä sekin että tunnen huonoa omaa tuntoa tästä kun
kavereihin pitänyt juuri yhteyttä eikä perheeseen=/ He tietävät mun tilanteen, mutta
silti huono omatunto ja huono itsetunto tekee sen että syytän itsestäni kaikkea
epäonnistumisia ja omaa surkeaa tinannetta!
Heippa Pompula ja Samppa! minua ahdistaa se kun menetin yhteydet vanhempiini ja muihin sukulaisiin ja tärkeimpiin ystäviin tuntuu siltä että jokainen heistä odottaa sitä päivää että minä soitan heille ensimmäisen kerran monen vuoden jälkeen kun kukaan heistä ei voi soittaa minulle omien periaatteidensa vuoksi. Ei edes omat vanhemmat, isäni ainostaan soitti syntymäpäivänäni 19.3. mutta sen jälkeen en ole kuullut hänestä sen koommin. En ymmärrä sitä miksi minun pitää olla aina se joka soittaa vaikka ei olisikaan asiaa kenellekään. Nyt tuntuu ajatusmaailmani olevan niin tyhjää etten tiedä mitä kirjoittaisin enää. Mutta yhä samat ajatukset kiertää ympyrää päässäni, enkä kykene ratkomaan niitä yksitellen.
Hei, samppa123!
Minä en muista milloin minulla oli ensimmäisen kerran ahdistusta, mutta nyt masennusta sairastaessani sitä on ollut välillä enemmän ja välillä vähemmän. Joitakin kunnon paniikkikohtauksia, myös.
Tosi hyvä, kun on jotain tekemistä jotain mistä nauttii, silloin pystyy jotenkin häivyttämään ahdistuksen. Minä kirjoittelin joskus runoja, mutta en ole tehnyt sitä pitkään aikaan. Nyt yritän ahdistuksen yllättäessä tehdä jotain, jotain pientä kotona, vaikka tiskaus hitaasti ja astioihin ja pesuveteen keskittyen.
Huomion muualle suuntaaminen auttaa joskus ja sitä voi vaikka harjoitella. Joskus ystävä voi soittaa ja pyytää kylään, kun ahdistaa ja silloin päätän lähteä. Saan jotain muuta ajateltavaa. En keskitykään itseeni vaan johonkuhun toiseen.
Olen minäkin tehnyt niin, etten ole vastannut puhelimeen kun on ahdistanut tarpeeksi. Minusta tuntuu, välillä, että koko Suomen kansa kärsii huonosta itsetunnosta niin moneen huonosta itsetunnosta kärsivään olen törmännyt. Opetetaankohan se meille jo kohdussa? 😮 Mutta ei siitä ole tie, kuin ylöspäin. Joskus hoiperrellen ja joskus tanssien. Niin ja epäonnistuminen on sallittua🙂🎂
Terve...
Ei saa uupunut sairaslomaa eikä paljon muutakaan hoitoa suomessa. Itse olen ollut monta kuukautta sairiksella masennusdiagnoosilla koska muuten ei tule späivärahaa.
Ja apua yritän itse etsiä....
T. lopenuupunut
Niin, mitä se uupumus muutoin on kuin masennusta, yleensä. Tänään masentaa heti aamusta, kuin pientä sikaa. Turhaanpa sitä sängyssä montaa tuntia hyörii. Tajusin mennä ottamaan ahdistuslääkettä. Mietin tässä samalla onko minulla reseptillä yhtään 😑❓ Toivottavasti! On ahdistanut jo monta päivää. Tiedän mihin se liittyy, tai ehkä sillä on sävyjä monesta. Pää syy on selvä. Muut sitten avittaa siinä sivussa ☹️
Pompula kirjoitti 21.9.2016 9:54
Niin, mitä se uupumus muutoin on kuin masennusta, yleensä. Tänään masentaa heti aamusta, kuin pientä sikaa. Turhaanpa sitä sängyssä montaa tuntia hyörii. Tajusin mennä ottamaan ahdistuslääkettä. Mietin tässä samalla onko minulla reseptillä yhtään 😑❓ Toivottavasti! On ahdistanut jo monta päivää. Tiedän mihin se liittyy, tai ehkä sillä on sävyjä monesta. Pää syy on selvä. Muut sitten avittaa siinä sivussa ☹️
Voi Pompula, harmillista 😞. Onneksi noita ahdistuslääkkeitä on keksitty. Minäkin niihin aina välillä turvaudun ja se on ihan järkevää. Lääkkeillä saan jotenkin poikki sen kamalan olon, joka spiraalimaisesti tuntuu vaan etenevän aina pahemmaksi ellei sitä katkaise. Ja viime viikolla otin lääkkeen, kun piti mennä yhteen uuteen ryhmään ja muuten se tehtävä tuntui ylivoimaiselta. Tsemppiä sinulle. Toivottavasti ahdistus hiipuu.