Ahdistuneisuushäiriö

Ahdistuneisuushäiriö

Käyttäjä Mustitu aloittanut aikaan 16.07.2018 klo 12:15 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Mustitu kirjoittanut 16.07.2018 klo 12:15

Miten tän kanssa olisi tarkoitus tulla toimeen? Kuinka selvitä arjesta kahden lapsen kanssa silläaikaa kun puoliso on töissä? 😯🗯️

Sain diagnoosin yleisestä ahdistuneisuushäiriöstä noin 4v sitten. Siitä lähtien on ollut hyvin vaihtelevaa tämä oleminen. Välillä menee pitkään hyvin, välillä on kausia jolloin tuntuu etten selviydy normaalista elämästä. En voi keskittyä, sillä mielessä pyörii vain kaikki mahdollinen ja mahdoton.☹️ Haluaisin olla hyvä äiti lapsilleni ja haluaisin olla hyvä vaimo.

Nyt takana on pitkä hyvä kausi, jolloin tunsin olevani normaali. Nyt viimeisen 2 viikon ajan tuntuu kuin koko elämäni olisi taas sekaisin enkä saa mistään kiinni. Murehdin kaikkea mahdollista, vanhoja sairauksiani mistä olen jo parantunut, mutta pelkään niiden uusiutumista ja löydän ”varmoja” merkkejä siitä, että niin on myös käynyt. 😭

Tänään otin viimein itseäni niskasta kiinni ja soitin aikuispsykiatrian tehostettuun avohoitoon. Pelkkä tieto siitä, että huomenna sieltä järjestetään apua helpottaa. Tietenkin hankalaksi jos menee niin saan sitä jo tänään. En vain haluaisi aloittaa kaikkea alusta. 😞

Onko täällä muita samasta kärsiviä? Kuinka te selviydytte kun alkaa ahdistaa? Miten saatte ajatukset pysymään kasassa? Olisin todella kiitollinen vastauksista. ☺️❤️

Käyttäjä Sekava kirjoittanut 22.07.2018 klo 22:10

Moikka,

olen itse vasta viime aikoina havahtunut ajatukseen, etten edes muista hetkeä, jolloin jokin asia ei olisi ahdistanut tai stressannut. Ja se on omalla tavallaan pelottavaa. Ajatuksesi kuulostivat melko samanlaisilta kuin minullakin. Ahdistun helposti, kaikesta mahdollisesta. Tällä hetkellä suurin huoli on uudesta työpaikasta, jossa tunnen olevani tyhmä ja hidas oppimaan. Itken usein pahaa oloa, vapaa-ajasta nauttiminen on mahdotonta, sillä töistä päästyäni alan ahdistumaan jo seuraavasta työpäivästä. Viikonlopun aikanakaan en koe palautuvani, sillä jo lauantaina alkaa ahdistus uutta työviikkoa kohtaan.

Olen myös erittäin yksinäinen. Mieheni kanssa yhteistä aikaa on hirvittävän vähän kun työmme menee aivan ristiin. Tunnen olevani umpikujassa. En tiedä mitä ratkaisuja pitäisi tehdä.

Hienoa, että olet hakenut apua! Minullakin on aika lääkärille tulossa, tosin naamioin ongelmani vain väsymyksen piikkiin..