TIETOINEN LÄSNÄOLO – TARKKAAVAISUUS TÄHÄN HETKEEEN

Meillä ihmisillä on taipumus helposti murehtia menneitä ja huolehtia tulevasta, sen sijaan että eläisimme ainoastaan tässä hetkessä. Tulkitsemme myös herkästi elämässämme tapahtuvia asioita aiemmin opittujen asioiden pohjalta. Tietoinen läsnäolo tarkoittaa tarkkaavaisuuden suuntaamista juuri käsillä olevaan hetkeen. Siitä voidaan käyttää myös nimityksiä mindfulness, tietoisuustaidot ja hyväksyvän läsnäolon taidot.

Tietoisuus- ja läsnäolotaidoilla tarkoitetaan keskittymistä kulloinkin meneillään olevan hetken kokemiseen, havainnointiin ja hyväksymiseen. Nämä taidot lisäävät itsehavainnointikykyä sekä tietoisuutta siitä, mitä mielessämme sillä hetkellä tapahtuu.  Näiden taitojen avulla hahmottaa paremmin, mitä ajatuksia ja tunteita kulloinkin on.

Tietoisessa läsnäolossa keskitytään havainnoimaan ja kuvailemaan omia sisäisiä kokemuksia esimerkiksi seuraavasti: millaisia kokemuksia kehossa on, mitä eri aistit havainnoivat juuri nyt, millaisen tunnetilan vallassa mieli on, tai millaisia ajatuksia mielessä on. Jokainen kokemus todetaan sellaisena kuin se on, eikä niitä arvoteta tai pyritä muuttamaan.

Mitä tietoinen läsnäolo ei ole

Vaikkakin tietoisen läsnäolon juuret ovat 2500 vuoden päässä buddhalaisuudessa, ei kyseessä ole mikään uskonto. Tietoinen läsnäolo sekoitetaan usein myös rentoutusharjoituksiin ja muihin mielen rauhoittamisen keinoihin. Tietoinen läsnäolo ei tarkoita myöskään mielen tyhjentämistä ajatuksista. Mielen tehtävä on tuottaa ajatuksia ja sitä se tekeekin jatkuvasti. Tietoinen läsnäolo muuttaa suhdetta ajatuksiimme ja niiden vaikutusvalta pienenee. Kun ei kamppaile enää ajatuksia vastaan, myös niiden huomiontarve saattaa pienentyä.

Tietoinen läsnäolo ei ole oikotie ahdistuksen lievittämiseen. Sitä voi olla vaikea hyväksyä, sillä kukapa ei haluaisi eroon ahdistuksen tunteesta. Jos pyrkii sulkemaan jonkin tunteen pois mielestä, se yleensä voimistuu. Jos sen sijaan tarjoaa tunteelle tilaa, se voi rauhoittua – tai sitten ei. On tärkeää antaa tilaa myös pahalle ololle, se on yksi tietoisuusharjoittelun tärkeimpiä tavoitteita.

Tietoisen läsnäolon harjoittamisen myönteisiä vaikutuksia

Tietoisen läsnäolon taidoista voi olla apua muun muassa tarkkaavaisuuden ja stressin hallinnassa sekä masennuksen, ahdistuksen, kiputilojen ja tunnesäätelyongelmien hoidossa. Tietoisen läsnäolon taidot voivat auttaa itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen, myönteisten tuntemusten ja luovuuden lisääntymiseen sekä muistin ja oppimiskyvyn paranemiseen. Säännöllisen tietoisen läsnäolon taitojen harjoittamisen on havaittu tukevan fyysistä terveyttä ja jopa lisäävän vastustuskykyä.

Tietoisen läsnäolon myötä voi oppia havaitsemaan ja tunnistamaan omia tunteitaan ja ajatuksiaan, erottamaan ulkoiset tapahtumat omista ajatuksista ja tunteista, sekä tasaamaan voimakasta tunnetilaa ja ottamaan etäisyyttä siihen. Se voi myös auttaa erottamaan tunteita ja ajatuksia toisistaan sekä erottamaan tosiasioita niihin liittyvistä ajatuksista ja tulkinnoista.

Tietoinen läsnäolo voi auttaa ihmistä myös tunnistamaan, miten kokee ympäristönsä. Se auttaa hahmottamaan, miten ottaa informaatiota vastaan ympäristöstä, kuinka tätä informaatiota tulkitsee ja kuinka siihen reagoi. Tietoisen läsnäolon harjoitteleminen luo perustaa itsesäätelylle ja itsehavainnoinnille, ja harjoittelun myötä voi olla helpompi altistaa itseään pelottaviksi kokemilleen tunteille ja ajatuksille. Kun oppii hyväksyvällä tavalla tunnistamaan ja seuraamaan, mitä itsessä tapahtuu, voi itseymmärrys parantua.