Porot vastaan jääleinikki

Porot vastaan jääleinikki

Käyttäjä Nimetön aloittanut aikaan 16.07.2017 klo 16:41 kohteessa Poroelämää
Käyttäjä kirjoittanut 16.07.2017 klo 16:41

http://www.hs.fi/paivanlehti/16072017/art-2000005292367.html
”Tutkijat eivät saa poimia puistosta edes yhtä jääleinikkiä, eivätkä maamme johtavat luontokuvaajat saa kuvata niitä. Sen sijaan porot saavat syödä leinikit ja muut harvinaiset tunturikasvit.

Jääleinikkiä esiintyy Suomessa vain Kilpisjärven seudulla. Iso-Mallalla oli aikoinaan maamme upein jääleinikkikasvusto. Kahdessa vuosikymmenessä luvaton ja ylimitoitettu porolaidunnus on hävittänyt jokseenkin kaikki leinikit ja muun kasviloiston.

Saamelaisten harjoittama porojen liikalaidunnus koskee Mallan luonnonpuiston lisäksi koko Käsivarren paliskuntaa, mutta poroilta rauhoitetulla Mallalla rikos luontoa vastaan on ollut räikeintä.”

Yksinkertaisesti pitäisi luonnon antaa hommansa. Tutkijat ja luontokuvaajat eivät kuulu luontoon.
Porot ja jääleinikki kuuluvat. Jos porot syövät jääleinikin, niin vahvempi voittaa kuten luonnossa on tapana.
Saamelaisetkin taitavat paremmin kuulua Kilpisjärvelle kuin tutkijat.
Koko Kilpisjärvi tuhotaan älyttömillä turistimäärillä jotka viisveisaavat luonnosta.

Käyttäjä Mollyan kirjoittanut 18.07.2017 klo 19:45

Onpa upea kasvi tuo jääleinikki,kun katsoin. Ei ole koskaan tullut vastaan,vaikka Kilpisjärven seudullakin olen usein ollut. Tuolla meidän mökkimaastossa ei juuri muuta ole kuin jäkälää ja mustikan ja puolukan varpuja. Kun mökki on paljon asumattomana porot kulkevat pihamaalla. Poroerotuspaikka on ihan lähellä. Tämän pienen järven ympärillä on vain muutama mökki ja kaikki etelän asukkaita ja harvoin edes tapaa ketään siellä käydessä. Kuitenkin varkaita on ehtinyt käydä pariinkin otteeseen ja mökit tyhjennetty kaikesta,millä jotakin rahallista arvoa. Poliisi ei näitä voroja pysty mitenkään kiinni saamaan. Parasta olisi jättää ovet lukitsematta,ettei niitä tarvitse murtaa,koska uusien laitto aina oma juttunsa. Tällä seudulla ei turistit ole päässeet luontoa turmelemaan ja se on hyvä asia.

Käyttäjä kirjoittanut 19.07.2017 klo 05:25

Olen nähnyt jääleinikin joskus lapsena Kilpisjärvellä. Nykyisin sitä ei juuri enää näe. Koska alueille missä sitä kasvaa, ei saa mennä. Turistit kyllä salaa taitavat mennä ottamaan kuvia ja Hesarin jutun jälkeen vielä enempi menevät.

Mutta en ymmärrä ettei poro saisi mennä jollekin alueelle syömään sitä mutta tutkijoiden ja luontokuvaajien pitäisi päästä sen kasvua häiritsemään. Jääleinikästä on jo kuvia netissä, ei niitä lisää tarvitse. Mitä siitä enää pitäisi tutkia? Luulen, että siitä jo kaikki tiedetään. Joskus tutkijoidenkin pitäisi tajuta lopettaa tutkiminen ja antaa luonnon elää elämäänsä.

Poro pitää jääleinikästä. Mitä, jos Luoja loikin jääleinikin poron ruuaksi, kuten jäkälän. Koska kaikille luonnossa on joku tarkoitus.
Luontoa pitää varjella ihmiseltä. Kuten, että liito-oravan paskomispaikalle ei voi rakentaa moottoritietä tai pienen perhosen lentopaikalle ei saa tehdä voimalaitosta. Joku lintu voi syödä sen perhosen tai ahma liito-oravan. Eikä ihminen voi sille mitään.

Käyttäjä kirjoittanut 21.07.2017 klo 09:31

http://www.luontoon.fi/uutisarkisto/-/asset_publisher/6OPbu9FTyaPz/content/saanan-portaat-joudutaan-purkamaan-uusia-suunnitellaan-tilalle;jsessionid=096BF37F93591370F1677C1DA441B942?redirect=%2Fetusivu%3Bjsessionid%3D096BF37F93591370F1677C1DA441B942
" Saanalle tehdään vuosittain noin 20 000 käyntiä. Pohjoisen olosuhteet ja runsas käyttö kuluttavat vääjäämättä puiset rakenteet uusimiskuntoon 10–15 vuodessa. Ilman kävijöiden kulkua ohjaavia pitkoksia ja portaita polut saattavat levitä herkässä tunturimaisemassa ja alarinteen lehtometsässä. Saanalle kiipeäjien toivotaan pysyttelevän olemassa olevilla poluilla."

Tässäpä osuvasti sattuikin eteen se mitä ihminen tekee Kilpisjärvelle ja arvokkaalle luonnolle. Eivät edes viitsi pysyä rakennetulla polulla vaan kiipeävät polun vieressä.
Sitten ihminen tekopyhästi hämmästelee miten saamelaiset ja porot tuhoavat luontoa.

Käyttäjä kirjoittanut 21.08.2017 klo 14:01

http://www.hs.fi/paivanlehti/20072017/art-2000005296511.html

"Mallan alue rauhoitettiin vuonna 1916, jolloin Oulun ­kuvernöörin päätöksellä kiellettiin kaikki ihmistoiminta alueella. Poronhoidosta ei tuolloin mainittu mitään erikseen.

Vuonna 1938 perustettiin ­Mallan luonnonpuisto vuoden 1923 luonnonsuojelulain mu­kaisena yleisenä suojelu­alueena. Vanhoissa säädöksissä mainitaan, että poronhoito voi jatkua siellä, missä se on ollut ennenkin sallittua. Puiston laajen­nuksen yhteydessä vuonna 1981 kuitenkin annettiin asetus, ­­jos­sa poronhoitoa on rajoi­tettu."

Ihmistoiminta Mallan alueella kiellettiin vuonna 1916. Sitten pikku hiljaa ihminen on sinne mennyt pilaamaan luonnon ja syyttää siitä nyt poroa.

Käyttäjä kirjoittanut 27.08.2017 klo 07:00

Taas ihminen valtaa lisää alueita Kilpisjärveltä.

"Kuitenkin perinteinen eräilyyn perustuva viikkomatkailu on hiipumassa ja kysyntä kehonhuoltomatkailulle on kasvussa. Ihmiset haluavat tehdä parin tunnin luontoretkiä, joiden jälkeen he voivat rentoutua vaikkapa hotelleissa."
"Hankkeella pyritään vastaamaan kysyntään ohjattua luontomatkailua kohtaan sekä houkuttelemaan esimerkiksi lapsiperheitä ja ikäihmisiä. Suunnitteilla on sorastettujen polkujen lisäksi yleiseen käyttöön muun muassa avolaavu, liiteri ja kuivakäymälä. Pettissalon mukaan alueen rakentamisessa pyritään huomioimaan esteettömyys sekä kestävä matkailu."

Ja porot eivät sitten mahdu tähän kuvioon mukaan, koska ne eivät nuku hotelissa yötä.
Enkä mie ymmärrä, että tullaan etelästä n 1200km Lappiin ja käydään kuljailemassa pari tuntia sorapolkuja ja paistetaan laavulla makkara ja kakataan kuivakäymälään ja mennään sitten loppuajaksi hotellliin.
Kilpisjärvestä ollaan hyvää vauhtia tekemässä uutta etelän ihmisten ryyppäämispaikkaa. Heille ei enää riitä Ylläs ja Levi.

Käyttäjä kirjoittanut 27.08.2017 klo 08:12

"

Kilpisjärven lähialueella sijaitsevaa Tsahkaljärveä kehitetään lähiretkeily- ja luontomatkailukohteeksi. EU:n maaseuturahaston tuella toteutettavassa Leader-hankkeessa toteutetaan sorastettuja polkureitistöjä kyläkeskuksen ja Tsahkaljärven välillä sekä rakennetaan jokamiesretkeilyä ja luontomatkailua palvelevia rakenteita järven eteläpäähän.

Hankkeen toimeenpanija on Kilpisjärven Ladut ry. Hankkeesta vastaavan Pete Pettissalon mukaan kasvavaan kysyntään nähden alueen lähiretkeily- ja luontomatkailupalvelut ovat kehittyneet hitaasti, mikä on osaltaan myös jarruttanut luontomatkailun kehittymistä.

–Lähtökohtaisesti alueen retkeily perustuu tällä hetkellä kivikautisiin polkuihin, jotka palvelevat lähinnä hyväjalkaisia eräkävijöitä. Alueen perinteisen retkeilijät ovat mökkiläisiä ja vaeltajia. Kuitenkin perinteinen eräilyyn perustuva viikkomatkailu on hiipumassa ja kysyntä kehonhuoltomatkailulle on kasvussa. Ihmiset haluavat tehdä parin tunnin luontoretkiä, joiden jälkeen he voivat rentoutua vaikkapa hotelleissa.

Rakennustöiden myötä Kilpishallin, Tsahkaljärven ja Kilpisjärven luontokeskuksen välille muodostetaan yhtenäinen retkeilyreitti.

Esteetöntä matkailua vauvasta vaariin

Hankkeella pyritään vastaamaan kysyntään ohjattua luontomatkailua kohtaan sekä houkuttelemaan esimerkiksi lapsiperheitä ja ikäihmisiä. Suunnitteilla on sorastettujen polkujen lisäksi yleiseen käyttöön muun muassa avolaavu, liiteri ja kuivakäymälä. Pettissalon mukaan alueen rakentamisessa pyritään huomioimaan esteettömyys sekä kestävä matkailu.

–Yritykset ovat olleet 100-prosenttisesti hankkeessa mukana. Alueella on paljon käyttömahdollisuuksia, kunhan puitteet löytyvät. Kilpisjärvellä seilaava Malla-laiva on hyvä esimerkki tästä: alueelle on hyvät kulkuyhteydet kolmen valtakunnan rajalta, ja kävijämäärät kasvavat. Jostain täytyy aloittaa, ja kulkuyhteydet ovat hyvä ensiaskel.

Pettissalo visioi, että nyt toteutettavat reitistöt mahdollistavat muun muassa virkistyskalastuksen lisäämistä sekä kaamosajan lumikenkä- ja revontuliretkien järjestämisen lähellä kyläkeskuksen palveluja. Myös maastopyöräilylle tarjotaan tulevaisuudessa paremmat edellytykset.

Yrityskäyttöön reitistölle rakennetaan kota ja yritystupa. Näistä saaduilla käyttömaksuilla tuetaan Pettissalon mukaan kestävää matkailua kehittämällä yleiseen käyttöön tulevien rakenteiden alueelle polttopuu- ja jätehuoltojärjestelmä.

Luontopalvelut on tukenut hankkeen käynnistymistä toteuttamalla rakennettavilla reitistöillä luonto- ja kulttuuriperintöselvityksiä sekä avustamalla hankehakemuksen laadinnassa.

Rakennustyöt käynnistyivät elokuussa 2017. Syksyn aikana luodaan polkupohjat myöhempää rakentamista varten. Rakennustöiden on määrä valmistua kesällä 2018."

Tässä koko juttu Lapin Kansasta jota ei ehkä kaikki näe.