hei viiltelen ja raavin kätä mitä teen

Päivää kaikille! Minua kiinnostaisi teitää mitä mieltä olette turisteista? Minä kerron vasta myöhemmin oman mielipiteeni…😉

Ei ole paljon lunta, ulkona on pimiää kuin säkissä. Olisi edes katuvalot, että näkisi mennä lenkille. Kulkisi edes bussi, että voisi mennä kylille tai kirjastoon tai mihin vaan. Mutta eikö vaan istut ja ootat jotain tapahtuvan.

http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194867160102/artikkeli/amerikkalaisohjaajan+poromiesdokumentti+saa+suomen+ensi-illan+docpointissa+katso+traileri.html ””Aatsingin veljekset ovat poromiehiä, jotka eivät juuri puhu. Vuosi Aarne ja Lasse Aatsingin elämästä täyttyy työllä, kahvilla ja Lapin maisemilla. Heidän elämäntapaansa heijastelee myös vähäeleinen kerronta, jossa ihmisen ja luonnon välinen suhde välittyy kuvien ja tunnelmien kautta. Arktisten karjapaimenten työssä perinne yhdistyy teknologiaan, ja alkuajoista on tultu kauas: helikoptereihin…

Erotukset on pidetty. Mikä oli tulos. Meillä meni kohtalaisen mukavasti. Teurasmäärä oli kohtuullinen ja vasojen kokokin oli vähintään entisenlainen. Elikkä sen puolesta voi joulua odottaa suhteellisen rauhallisin mielin. Olis mukava kuulla miten muualla on mennyt. Lehtien mukaan joka puolella ei ole mennyt yhtä hyvin kuin meillä. Niin, että kuinka rauhallisin…

Mielenkiintoinen uutinen. Saa nähdä miten toimii ja onkohan kallista? Onko jo kokemuksia? http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014021818050564_uu.shtml

Tuletteko toimeen kullankaivajien kanssa? Itse tulen yllättävän hyvinni, niiltä saa aina huikan…

Kyllä olen tänä vuonna joutunut kohtaamaan tilanteen, jota nuorempana ei kohdannut. Lienenkö tullut vanhaksi. Mutta kun suvun vanhin poromies viime kesänä kuoli, ei niin vanha, mutta viimeinen siitä edellisestä sukupolvesta. Talo on nyt hiljainen ja mistään en kuule sitä vuosisatojen aikana kerättyä tietoa, jota aina iltapuhteena käsittelimme, milloin mistäkin päivän…

Päivät tietenkin menee yksin hyvin. Hiihtelee hankilla, tekee ruokaa, lämmittää mökkiä ja pilkkoo lisää puita. Mutta sitten illalla kait on niin väsynyt kaikista hommista, että iskee yksinäisyys. Kohta voi onneksi mennä nukkumaan ja aamulla on taas tekemistä.

Hei. En tiedä lukeeko tätä kukaan, mutta silti aloitan ketjun, jossa voisi purkaa sairaalahoitoa koskevia asioita. Mun helvetti alkoi 2001 kesällä. Olin herkässä aikuisiässä ja kokenut niin paljon. Jo pienenä minua kuskattiin perheneuvolaan, sitten myöhemmin 16-vuotiaana nuorisopsykiatrian polille. Sitten 18-vuotiaana koulun psykologin luo. Mieleni ailahteli ja kävin kääntymässä Afrikassa, Keniassa…