Takerruin ja karkotin

Takerruin ja karkotin

Käyttäjä meku68 aloittanut aikaan 06.05.2012 klo 15:24 kohteessa Parisuhde, koti ja perhe
Käyttäjä meku68 kirjoittanut 06.05.2012 klo 15:24

Ja tällä hetkellä vain itkettää, ahdistaa ja masentaa. Ja mietin mistä saada apua ja rahaa mahdolliseen terapiaan, koska selvästi kärsin jostain persoonallisuushäiriöstä, takertuvasta sellaisesta luulisin. Siis tutustuin tähän mieheen nettitreffien kautta. Aloimme tapailemaan, ja hän kertoi heti alussa että edetään rauhassa ja kattellaan. Mäkin olin pari viikkoa ihan iisisti ja käyttäydyin hyvin, mut sitten se helvetti alkoi. Jos hän ei vastannut tekstariin tunnin kuluttua viimeistään, olin varma että hän on jo jättänyt minut kuin nallin kalliolle.

No, kuitenkin hän aina vastasi ja näimme silloin tällöin. Hän on reissuhommissa joten kului päiviäkin välillä ettemme nähneet. Hänen seurassaan mä nautin olostani, niin mukava ja ihana mies, kosketteli, tuli lähelle ja ennen kaikkea oli niin ihanan tavallinen ja poikamainenkin luonne. Ihastuin häneen paljon ja hänkin lienee minuun kun soitteli ja pyysi kylään jne….

Mut viime viikkoina menin ihan sekaisin. Jos hän lähti kamujen kanssa jonnekin, häiriköin viesteillä ja niitä lähti paljon ja sairaita sellaisia. Tyyliin, miksi minua ei otettu mukaan ym…tosi skitsoa, vaikka aikuinen nainen olen. Ja odotin vain hänen yhteydenottoaan, kaikki muu elämä katosi ympäriltä eli takerruin sairaalloisesti. Hän kertoi monesti että se on rasittavaa enkä uskonut. Jos en ollut hänen luonaan se tekstarirumba alkoi ja hävettää myöntää että viestit olivat todella sairaita 😳 Tänään sitten juteltiin ja hän sanoi että ei jaksa sitä enää. Että mikä kiire minulla oli kun olisimme voineet rauhassa edetä ja sanoi että mikään muu kuin kaveruus ei enää tule kyseeseen. Tällä hetkellä tuntuu että miksi pitää elää ja olla kun ei osaa olla kunnolla ja menetti hyvän miehen omien hulluuksien vuoksi 😭

Mietin vain häntä ja olen tehnyt sitä koko tän parin kuukauden ajan, ts. tiedostan että minussa ei ole nyt kaikki palaset päässä kohdillaan. Miksi pitää karkoittaa ihana ja hyvä mies takertumalla ja olemalla idiootti. En tiedä miten tästä selviää….Kun nyt vielä mietin sitä juttumme alkua, niin menin jotenkin päästä pyörälle kun hän sanoi että on minusta vähän kiinnostunut, ts. oletin että ei juurikaan, silti hänen käytös minua kohtaan oli sellaista kuin kiinnostusta olisi ollut enemmänkin, silti koko ajan kun tapailimme hän meni yleensä lähtöni jälkeen treffipalstalle katteleen, koska onlinena siellä oli jopa sen jälkeen kun olimme seksiä harrastaneet.

Alusta saakka olen sen tiennyt että hän siellä vieläkin naisia bongailee ja sen perusteella tein johtopäätöksen että en hirveesti kiinnosta ja nyt äsken hän sanoi puhelimessa että olikin kiinnostunut ja lisäsi suolaa haavoihini. Tää mies ei tiedä minun tietävän että olen käynyt tsekkailemassa hänen onlinetilaansa treffipalstalla, koska itse en ole sisään kirjautunut vaan käynyt katsomassa kun hänen nikin tiesin. Ehkäpä tuo ajatus mielessäni selviän tästä paremmin ja pääsen ikävästä eroon. Kun tiedän että jos olisimme hänen taholtaan tosissaan olleet, olisi hän seuranhakunsa päättänyt jo meidän tapaillessa, itse ainakin niin tein.

Käyttäjä eheytynyt kirjoittanut 07.05.2012 klo 12:53

Rohkenen olla eri mieltä. Ihmisiä on erilaisia, siten joku joka menee treffipalstalle senkin jälkeen kun on kiinnostavan ihmisen löytänyt, niin ei se sitä sano etteikö oikeasti voisi olla kiinnostunut. Itse olen avoimesti tapaillut yhtä miestä ja samalla kertonut, että pidän huomiosta mitä palstalla saan viestien muodossa ja siksen sieltä mene pois ennen kuin olen kunnolla parisuhteessa. Ja muistanet senkin, että vaikka henkilö näkyy onlinena, hän ei sitä välttämättä ole. Itse ainakin jos laitan selaimen vain kiinni, nimimerkkini jää onlineen. Tämäkin yksi keino saada lisää viestejä => onlinena useasti => enemmän viestejä.

Mutta mitä sairaalloiseen tarkertumiseesi tulee, niin se on tehty mikä on tehty. Nyt sinun tulee vain ottaa oppia siitä. Elämä on oppimista ja virhettä et voi tehdä kuin kerran. Koska toistamiseen virheen teko on jo valinta, ei virhe tai erehdys.

Nyt pää pystyyn ja kohti uusia haasteita. Kipeää se varmasti tekee, mutta jatkossa ehkä kiinnität enemmän huomiota omaan toimintatapaasi. Et varmastikaan itsekään sellaisesta kohtelusta olisi pitänyt millainen itse tälle miehelle olit. Ja mistä sitä tietää, vaikka olisitte ystäviä ja hän huomaisi, ettet enää olisi takertuvainen ja teidän välille vielä jotain syntyisikin ☺️❤️ Mutta sinuna menisin nyt eteenpäin ja kohdistaisin katseeni tulevaisuuteen, johon tuo mies voi kuulua -ystävänä 🙂 Tsemppiä!🌻🙂🌻

Käyttäjä Etsijä kirjoittanut 07.05.2012 klo 15:24

Näinhän se on, että takertuminen karkoittaa. Olen itse kokenut tämän. Mitä enemmän takertuu toiseen, sitä enemmän hän pyrkii sinusta eroon... ja jos ei tee mitään, jää yksin. Ei elämä ole helppoa, ei todella.

Mutta voi muuttaa sitä, mihin voi vaikuttaa eli itseään. Jos on loukannut toista, voi pyytää anteeksi ja voi yrittää ottaa oppia virheistään kuten tuo edellinen kirjoittajakin sanoi. Se ei kuitenkaan tuo mennyttä rakastettua takaisin. Ja se koskee, koskee kipeästi, tämän tunnen.

Vihaamalla ei kuitenkaan saavuteta mitään. Anna ajan kulua...Ja lue kirja Kestävän suhteen salaisuus. Siinä käsitellään tätä asiaa kiintymyssuhdeteorian näkökulmasta. Yleisohje on, että pitää toimia päinvastoin kuin mikä itselle on luontaista ja mieleistä eli takertujan tulee kyetä ottamaan etäisyyttä.

Itse touhuan muuta. Se on ainoa keino kestää tämä pettymys ja yksinäisyys. Elämä ei ole kenellekään helppoa, mutta jos tutkailee itseään ja tilannettaan, voi usein todeta, että huonomminkin asiat voisivat olla. Ehkä ei saa rakkautta, mutta kenties sitten saa jotakin muuta...Näin minä ainakin yritän itseäni lohduttaa.

Käyttäjä memmu688 kirjoittanut 07.05.2012 klo 17:32

Aloittaja täällä taas, kämmäilin tunnukseni kanssa ja jouduin hankkimaan uuden. Mietin itsekin sitä treffipalstalla pörräämistä sen miehen suhteen ja ajattelin että jos se siellä vaan muuten vaan aikaa viettää. Mutta mutta, erään ystäväni kuningasideasta johtuen teimme feikkiprofiilin ja lähestyin tätä kyseistä miestä viestillä. No, ei mennyt kuin päivä pari ja hän vastasi ja kertoi jo toisessa viestissä puhelinnumeronsa ja nimensä ja pyysi soittelemaan ja ehdotti tapaamista. Tiedän, toimintani on täysin sairasta, mut tulipahan sitten itseäni kidutettua sillä että jonain päivänä hän löytääkin sen paremman ja kiinnostavamman.

Jo tuossa vaiheessa minun olisi pitänyt perääntyä, tiedän, mut ihastuneena ei ajattele järkevästi. Ja vaikutti että tää mies on kulkenut suht paljon treffeillä ja hänellä on ollut sellasia kuukauden parin yrityksiä joittenkin naisten kanssa. En tiedä mitä tekisin. Hirvittävä syyllisyys käytökseni takia, ja toisaalta se tieto siitä että hän todellakin haki uutta seuraa saa mielen aika hämilleen. Miksi pitää säätää moneen suuntaan 😟 Ja se eilinen viel kun hän sanoi että olikin kiinnostunut ja antoi ymmärtää kuin mä oisin se suurin syypää kaikkeen. Mut hän ei tiedä kaikkea, menee kai se pää sekaisin jos tietää toisen koko ajan sieltä seuraa hakevan. Ehkä kaiken pitikin mennä näin. yritän olla ottamatta yhteyttä häneen ja näen sitten joskus häntä mahdollisesti.

Käyttäjä Desper kirjoittanut 07.05.2012 klo 21:11

Joku Don Juan siellä taas on saalistamassa, ja sinä olet ihan normaali ihminen, joka kiintyy toiseen ihmiseen. Reissuhommissa, joopa joo... Edetään rauhassa ja kattellaan - just joo! Ihan kuin olisin kuullut jossakin nuo sanat. Tyyppi keräilee naisia ja sillä siisti. "Persoonallisuushäiriö, sairaita viestejä, tosi skitsoa, omien hulluuksien vuoksi, ei osaa olla kunnolla, palaset ei kohdallaan, idiootti" - kylläpä keksit itsestäsi haukkumasanoja! Unohda ne! Sinä olet normaali osapuoli tuossa jutussa. Hyvä kun pääsit tyypin kynsistä ajoissa! Siltä vaikuttaa näin mutu-tuntumalla.

Käyttäjä eheytynyt kirjoittanut 08.05.2012 klo 08:01

Niin no jotkut hakevat aina parempaa, kun eivät osaa tyytyä mihinkään. Itselläni on myös tuo sama ongelma ajoittain kun on sen verran paljon vientiä. Jos olisi vain vähän, sitä osaisi keskittyä vain yhteen aina kerrallaan. Tosin itse viestittelen jne monien kanssa avoimesti, eli kerron myös jollekin josta olen enemmän kiinnostunut että missä mennään. Kuten muillekin siis.

Mutta kuten sanottua, jatka elämässä eteenpäin ja vältä seuraavan ihmissuhteen muodostamisessa tuota virhettä, jonka tämän miehen kanssa teit. Ei kukaan jaksa takertujaa ja sairaalloisen mustasukkaista naista. Itse olin myös sairaalloisen mustasukkainen edelliseni kanssa, mutta sain sen hallintaani ja pois sen minusta. Mutta se kyllä jätti jäljet entiseen mieheeni. Tuolloin oikeutin omat vihanpuuskani (mustasukkaisuudesta johtuen) mieheni käytöksellä. Hän kun ei aina ehkä toiminut niin, että minä olisin ollut se ykkönen hänen elämässään. Muttei se silti ole oikein. Eli en voi oikeuttaa sitä millään. Itse olin kypsymätön, en luottanut häneen ja tein monta virhettä. Mutta jatkossa voin valita, enkä niin enää tee 🙂 Kuten voit sinäkin 🙂🌻🙂🌻

Käyttäjä eheytynyt kirjoittanut 08.05.2012 klo 09:10

Nyt olen kyllä vahvasti eri mieltä Desperin kanssa. Sairaalloinen mustasukkaisuus ja takertuminen ovat ongelmia -ja niihin tulee puuttua! Kyllä omaa käytöstään tulisi sen verran säädellä ja oppia siitä pois. Kuten toivottavasti aloittaja meinaakin tehdä. On normaalia kiintyä toiseen ihmiseen, muttei ole normaalia vahdata kaikkea mitä hän tekee tai takertua älyttömän paljon, viestitellä jatkuvasti ja olla ahdistava.

Mutta tuo lienee kyllä totta, että mies haluaa monta naista eli keräilee niitä. Haluaa säätää moneen suuntaan eikä välttämättä niin tosissaan ole kenenkään kanssa.

Käyttäjä memmu688 kirjoittanut 08.05.2012 klo 21:29

Tänään näin tätä miestä, itse asiassa juuri hänen luotaan tulin. Kahviteltiin yhdessä ja juteltiin ja kuten hän sanoi aiemminkin, toisti sen nytkin että hän sai niistä viesteistäni tarpeeksi ja ymmärrän häntä todella hyvin. Itse olisin vastaavassa tilanteessa luultavasti pistänyt välit poikki jo aikaa sitten. Itseäni helpotti kun pystyimme juttelemaan rauhassa ja kaikki oli niin mukavan rentoa. Todettiin että kaveruus jatkuu ja aion olla hänen suhteen jatkossa todellakin kaikkea muuta kuin takertuva, koska hän selväksi teki että ei kiitos sitä enää. En aio pilvilinnoja rakennella enää siitä että suhteeseen joskus hänen kaa pääsisin, vaan tyydyn hyvään kaveruuteen. Kun mietin asioita ja tunteitani häntä kohtaan, niin ehkä kyseessä ei kuitenkaan ollut elämäni rakkaus, mut tunteita toki oli ja on edelleen, mutta elämähän jatkuu ja huominen tulee varmasti....🙂

Käyttäjä Desper kirjoittanut 09.05.2012 klo 05:49

eheytynyt kirjoitti 8.5.2012 9:10

Nyt olen kyllä vahvasti eri mieltä Desperin kanssa. Sairaalloinen mustasukkaisuus ja takertuminen ovat ongelmia -ja niihin tulee puuttua! Kyllä omaa käytöstään tulisi sen verran säädellä ja oppia siitä pois. Kuten toivottavasti aloittaja meinaakin tehdä. On normaalia kiintyä toiseen ihmiseen, muttei ole normaalia vahdata kaikkea mitä hän tekee tai takertua älyttömän paljon, viestitellä jatkuvasti ja olla ahdistava.

Mutta tuo lienee kyllä totta, että mies haluaa monta naista eli keräilee niitä. Haluaa säätää moneen suuntaan eikä välttämättä niin tosissaan ole kenenkään kanssa.

Totta, sairaalloinen mustasukkaisuus on sairaalloista. Ehkä aloittajan tarinassa on sellaisia piirteitä, ehkä ei. Minusta kuitenkin on tervettä kiintyä ihmiseen, jonka kanssa on seksisuhde, ja tuntea mustasukkaisuutta, jos kumppanilla on muita suhteita tai hän etsii niitä. Minusta on sairasta olla kiintymättä ihmiseen, johon on intiimi suhde. Tällöin ei ole tervettä katsella tyynenä, jos toinen huseeraa muualla. Jos mustasukkaisuus menee silloin överiksi, se ei ole sen sairaalloisempaa kuin tuon nettikalastajan puuhat. Nykytouhu, että on jatkuvasti joku hakusessa ja samalla pidetään yhtä tai useampaa varattuna, on todella sairasta. Ihminen ei ole kulutushyödyke, ihmiseen kiinnytään.

Käyttäjä eheytynyt kirjoittanut 09.05.2012 klo 14:13

No varmaan sekin riippuu pitkälti tilanteesta. Mutta tässä sai kyllä kuvan, että kyseessä ei ollut edes kunnon parisuhde tai ei siis sovittu mistään vakavemmasta kuin vain tapailusta. Jos kerran toinen seuraa edelleen netissä etsi. Ja tuolloin mielestäni ei pidäkään takertua liiaksi. Eikä kyllä parisuhteessakaan saa liiaksi takertua ja vahdata, se syö suhdetta. Tottakai intiimissä suhteessa kiintyy toiseen, mutta tuolloin pitää vain pelisäännöt tehdä selväksi. Ja joskus toiselle käy toisenlainen suhde kuin toiselle.

Mutta todella hienoa, että jatkatte ystävyyttä kuitenkin ja asia on sitä myöten selvä 🙂🙂🌻

Käyttäjä memmu688 kirjoittanut 09.05.2012 klo 14:36

Desper kirjoitti 9.5.2012 5:4

Totta, sairaalloinen mustasukkaisuus on sairaalloista. Ehkä aloittajan tarinassa on sellaisia piirteitä, ehkä ei. Minusta kuitenkin on tervettä kiintyä ihmiseen, jonka kanssa on seksisuhde, ja tuntea mustasukkaisuutta, jos kumppanilla on muita suhteita tai hän etsii niitä. Minusta on sairasta olla kiintymättä ihmiseen, johon on intiimi suhde. Tällöin ei ole tervettä katsella tyynenä, jos toinen huseeraa muualla. Jos mustasukkaisuus menee silloin överiksi, se ei ole sen sairaalloisempaa kuin tuon nettikalastajan puuhat. Nykytouhu, että on jatkuvasti joku hakusessa ja samalla pidetään yhtä tai useampaa varattuna, on todella sairasta. Ihminen ei ole kulutushyödyke, ihmiseen kiinnytään.

Kyllä olen samaa mieltä Desperin kanssa että miten sitä voi vain olla rauhassa ja tyynenä kun tietää toisen koko ajan hakevan jotain muuta. Tää mies selitti eilen asian jotenkin näin, että "sanoin sulle että edetään rauhassa ja katellaan, mutta et uskonut...." Hän ei tiedä mitä olen tehnyt eli että olen seuraillut hänen onlinena oloaan treffipalstalla ja olihan se tosi karua että siellä se hemmo on jopa seksin jälkeen. Eilen hänen ollessa facebookissa ja kavereita oli siellä onlinena, hän kun heidän kaa paljon kirjoittelee. No, siinä hän sitten lähes naureskellen sanoi, että "tuossakin on ainakin neljä entistä....". Olleet tosin hänen elämässään jo ennen hänen pitkää avoliittoa. Kuitenkin siinä oli myös pari uudempaa tapausta ja eräänkin kanssa hän kertoi tapailleen kuukauden ja sitä ennen jonkun kanssa pari kuukautta. Huhhuh, en tiedä mikä se on miehiään, mut uskonpa että oli parempi että pääsin eroon....ja pysytään vain kaverilinjalla
🙂

Käyttäjä eheytynyt kirjoittanut 09.05.2012 klo 14:46

Peluri hän on ja tykkää huomiosta + viennistä. Ei kai siinä sen ihmeempää. Joten loppu hyvin, kaikki hyvin 🙂

Käyttäjä memmu688 kirjoittanut 09.05.2012 klo 19:05

Joo, jonkin sortin peluri tää mies taitaa olla. Juttelin tänään erään ystäväni kanssa tästä jutusta ja omasta ja miehen käytöksestä ja viisas ystäväni kehotti unohtamaan koko tyypin. Hän vain vahvisti käsitystäni siitä että mies vain saalistaa ja kun saa huomiota ja pääsee sänkyyn, niin siirrytään seuraavaan. Mä onneksi olen saanut mieleni rauhoittumaan hänen suhteen eikä ole niin ahdistavaa kuin vielä muutama päivä sitten. Kai sitä ei ikinä pääse liiasta sinisilmäisyydestä eroon vaan lapsen lailla luottaa ihmisiin, vaikka selkään on puukotettu ennenkin. Mutta koska mies ei ole ainoa maailmassa niin aletaanpa sitten kulkemaan silmät ja mieli avoinna....🙂🌻

Käyttäjä memmu688 kirjoittanut 10.05.2012 klo 20:07

Vielä täällä. Olen siltikin niin koukussa ja vittuuntunutkin tähän mieheen, että jatkan tekaisemani feikkiprofiilin avulla miehen kaa kirjoittelua treffipalstalla. Mutta vain siksi että sain sovittua hänen kanssa treffit ensi viikolle, mutta sinnepäs menee sitten katteleen. Eihän se mitään auta tällainen, tympii vain entistä enemmän kun tietää hänen jatkavan "saalistustaan", mut kiusa se on pienikin kiusa 🙂

Käyttäjä eheytynyt kirjoittanut 11.05.2012 klo 09:48

No miksei hän saisi jatkaa saalistustaan? Eihän hänellä nyt kenties ole edes ketään kiikarissa/intiimimmässä suhteessa. Mitä saat tuosta katkerasta kostosta? Hyvän mielen? Nauraa tuolle miehelle tms? Jokainen toki tavallaan, mutta mielestäni et kyllä katkeruudestasi ja pahasta olostasi noin pääse ainakaan. Sillä vain siirrät asian käsittelyä tuonnemmaksi ja olevinaan saat hyvän olon siitä.

Käyttäjä Vori kirjoittanut 11.05.2012 klo 10:09

Meku, tsemppiä. Olet huomannut, millaisia asioita omasta käytöksestäsi voit korjata. Seuraava yritys voi mennä jo paljon paremmin kun osaat välttyä niiltä asioilta, mitkä tässä meni mönkään.

Halusin vastata, koska olen itse ollut vastaavanlaisessa tilanteessa. Kävin itkemässä tämän tuttavan luona, laitoin välejä poikki, hermostuin kun ei kuulunut, ja hänkin jätti vielä treffi-ilmoituksensa sivuille kummittelemaan vaikka oli minut tavannut. Olen kuitenkin löytänyt itseni samankaltaisesta tilanteesta moneen kertaan ja tällä kertaa ajattelin jättää sen toisen metsästämisen. Haluna oli löytää kumppani, joka ymmärtäisi ihan itsekin mitä minä olen. Vaikeaa oli olla huolestuneena viestimättä, ja vaikeita oli ne kuukaudet kun miehestä ei kuulunut yhtään mitään. Nyt kuitenkin olemme yhdessä, hän sai mennä ja miettiä onko parempaa yksin vai minun kanssa, ja sai huomata ettei tarkoitukseni ole puristaa toista liian lujaa. Mukavalta tuntui myös se, että hän todellakin sai huomata ja haluta minut, eikä kuten minulla aiemmin tuntui : olin niin sinnikäs että toinen antoi periksi.

Voimia