Moi!
Tarvitsen vastauksia, tarvitsen mielipiteitä, koska en enään tiedä olenko oikeassa vai olenko hullu.
Seurustelin vuosi sitten erään miehen kanssa, johon olin syvästi rakastunut. Erosimme huhtikuussa, koska hän käytti minua seksuaalisesti hyväksi.
Kerron koko tarinan..
Olin Vuosi sitten viettämässä syntymäpäiviä ja otin alkoholia enemmän kuin oli tarkoitus.. Olimme silloisen poikaystäväni kanssa sopineet, että hän hakee minut baarista ja vie seuraavana aamuna töihin. Hän ehdotti, että menemme hänen luokse yöksi, koska siellä ei ollut ketään kotona ja minä suostuin. (Asuimme siis molemmat vielä vanhempien luona) Join siis erittäin paljon enkä muista lähes mitään siitä illasta.. Poikaystäväni tuli sovitusti minut hakemaan ilmeisesti 3 jälkeen yöllä viestiemme perusteella, en muista automatkasta mitään. Saavuimme hänen luokseen ja muistan ainoastaan välähdyksen kuin kävelin heidän asunnon ovesta sisään ja menin suoraan sänkyyn ja ilmeisesti sammuin. Heräsin seuraavana aamuna normaalisti herätyskellooni n. 7.15 aamulla ja enkä huomannut mitään ihmeellistä. Poikaystäväni vei minut töihin ja sovimme, että hän myös hakee minut töistä. No yksi darrainen duunipäivä takana ja autoon istuneena toivoen nopeasti vain kotiin pääsyä sain kuulla järkyttäviä uutisia.. Hän kertoi minulle kuinka hän oli harrastanut seksiä kanssani yöllä?! En uskonut häntä, koska vetosin siihen, että kyllä tuommoiseen heräisin. Hän kertoi myös videokuvanneensa sen ja näytti videon minulle, olin shokissa… Se ei loppunut siihen, hommien jälkeen hän puki minulle alusvaatteet ja otti kuvia minusta ja näin myös ne?!?! Kysyin, että tuliko hän sisälleni ja hän vastasi kyllä, kysyin miten ne eivät ole ns ”valunut” ulos sieltä? Ja hän kertoi kuinka hän työnsi sormensa sinne ja kaavi kaiken ulos etten huomaisi mitään?!?!?’ Sen jälkeen olin vihainen ja hän vakuutti, että suhteessa kun olemme niin tuossa ei ole mitään pahaa ja ajattelin että olen hullu koska ajattelin sen olevan väärin.. Vielä 1,5kk tapahtuneen jälkeen pohdin asiaa enkä ollut kehdannut kertoa kenellekkään, yritin nauraa koko asialle ja unohtaa sen, jotta voisin jatkaa suhdetta. Romahdin 1,5 kk tapahtuneen jälkeen ja uskaltauduin soittamaan siskolleni ja kysymään asiasta, hän oli raivoissaan ja käski pysyä kaukana miehestä. Hän takoi päähäni, että tunteet mitä tunnen ovat normaaleja tuollaisen jälkeen. Olin vihainen, masentunut ja ahdistunut, hain ammattiapua ja jätin sen hirviön. Olemme menossa nyt oikeuteen ja pelkään hänen kohtaamistaan, teinkö väärin kun haastoin hänet oikeuteen?
Hän ei siis vieläkään ymmärrä tehneensä väärin, vaan kyselee tasaisin väliajoin oikeaa syytä miksi jätin hänet. Hän oli esitutkinnassa myöntänyt tekonsa, mutta väittänyt ettei se ole rikos ja että kuulemma annoin hänelle autossa luvan kun hän haki minua baarista.
Auttakaa minua, olen häysin hukassa taas, en pysty kohtaamaan häntä. Teinkö väärin, olenko minä väärässä?
Rikoslaki sanoo näin:
"Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen TIEDOTTOMUUDEN, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan." (korostus allekirjoittaneen)
Olit sammunut ja siten kykenemätön ilmaisemaan tahtoasi. Täten ex-miehesi teko on raiskaus. Olet siinä mielessä "onnekas", että mies on paitsi myöntänyt teon niin jopa tallentanut materiaalia siitä - sinulla on siis todella vahva näyttö syytöksesi tueksi ja näin ollen mies todennäköisesti tuomitaan. Ei ole sinun ongelmasi, että mies ei ymmärrä rikkoneensa lakia (ja toista ihmistä vastaan).
Mielestäni olet rohkea, kun lähdit ajamaan rikosjuttua ylipäätään ottaen huomioon, että kuitenkin jatkoit suhdetta miehen kanssa tapahtuman jälkeen. Kuten sisaresi sanoi, se on kyllä täysin ymmärrettävää, mutta valitettavasti se on myös asia, jota usein käytetään uhria vastaan.
Älä anna kenenkään ylipuhua sinua. Et missään nimessä tee väärin. Itse asiassa teet suorastaan palveluksen muille naisille - ajattelepa miehen seuraavaa naisystävää. Mies teki rikoksen ja on vain ja ainoastaan oikein, että hän vastaa teoistaan. Tietenkään sinun ei ole pakko viedä prosessia loppuun, jos se käy liian raskaaksi, mutta älä siksi lopeta, että mies vinkuu. Jo se, että hän sanoi poistaneensa spermat sisältäsi, kertoo itse asiassa, että hän kyllä ymmärsi, että hänen tekonsa on väärin. Miksi muuten sitä olisi tarvinnut peitellä sinulta?
Oikeasti, AINOA tilanne, missä tuo olisi hyväksyttävää olisi se, että jossain vaiheessa selvin päin olisitte keskustelleet ja sinä olisit antanut hänelle selväsanaisesti luvan, että hän saa harjoittaa seksiä kanssasi, vaikka olisit taju kankaalla ja saa ottaa kuvia. Milloin vain. Kun tällaista sopimusta ei selvästi ole, kyseessä on täysin selvästi rikos ja tällöin kanteen nostaminen ei voi olla väärin.
Oikeuteen vaan. Maksakoon törppö rikoksestaan. (Varaudu siihen, ettei tuomio ole kummoinen, ne eivät valitettavasti ole. Mutta ainakin tyypille jää rekisteriin merkintä, että on seksuaalirikollinen.)