Asun ulkomailla. Olen naimisissa ulkomaalaisen miehen kanssa. Hän on pitänyt tyttöystävää jo vuosia ja on nukkunut viikonloput muualla jo noin neljä vuotta. Nytt minulla on ensi vuonna oikeus hakea kansalaisuutta, jolloin voisin heittää hänet pihalle.

Hänen käyäksensä sai minut sairastumaan pahaan ahdistukseen. Kuinka pääsen siitä eroon, vaikka heittäisin miehen pihalle. Ahdistus seuraa minua kuitenkin. Olen solmussa. Ahdistun, jos hän tulee kotiin, ahdistun jos hän ei tule kotiin. En kuitenkaan haluaisi olla yksinkään.

Minulla on itsellänikin suhteita, mutta en voi niitä ylläpitää, sillä miten voisin pyytää jonkun tähän yöksi? Naapuri kuitenkin kertoisi miehelle, että täällä on ollut joku yötä. (Asumismuotomme eroaa Suomesta). Olen kuin vankina. Minun pitää järjestää ties mitä, jos haluan nähdä jotakuta, mutta hän vain on pois. Ei välitä siitä onko minulla ruokaa tai rahaa kotona

Olen todella väsynyt,. Pitäisi jaksaa ensi vuoteen, että voisi tehdä muutoksia- Muttakun en haluaisi olla yksinkään. Olisinko yksin? Ja olisiko se paha olla yksin? Ainakin näin ahdistusta sairastavana se olisi. Ei olisi ketään kelle purkaa ajatuksiaan. ÄÄÄÄÄÄÄH. Vaikeaa.

Ulkomaalaisen kanssa naimisissa oleminen ei ole ihan samanlainen kuin suomalaisen. Ero vaatii hieman toimintaa kuin vain paperin täyttäminen

Hän on pilannut kaiken. Halusin olla hänen kanssaan ja hänen perheensä, mutta nyt kaikki on pilalla.

Yksi syy on lapsettomuuteni. Hän sanoi hommanneensa tyttöys. tävän sen takia, kun en voi saada lasta. Hän tiesi vaikeudesta jo etukäteen, joten miksi? Miksi tämäkin kipu vielä tähän päälle.

Äh. Anteeksi sekava purkautuminen.