Hei!

Olen kahden kouluikäisen lapsen äiti ja peliriippuvaisen miehen puoliso. Olemme olleet yhdessä 15 vuotta joista viimeiset 5 ovat olleet enemmän ja vähemmän huonoa aikaa. Mieheni on vakityössä käyvä täydellinen perheenisä. Hän kokkaa ja kuskaa lapsia harrastuksiin. Mutta hän myös elää kaksoiselämää jossain netin syövereissä, elämää jonne minulla ei ole pääsyä.

Kaikki alkoi viitisen vuotta sitten kun hän alkoi tekemään paljon ylitöitä lähinnä ilta- ja yöaikaan. Tätä hän perusteli sillä, että ei halua olla poissa kotoa kun lapset ovat hereillä. Perustelu oli mielestäni ihan järkeenkäypä vaikka jo silloin olin huolissani hänen jaksamisestaan vähien yöunien takia. Samoihin aikoihin kärsimme jatkuvista rahaongelmista. Laskelmieni mukaan rahojemme olisi pitänyt riittää kuun loppuun, mutta ne eivät koskaan riittäneet vaan mieheni eli melkein viikon-kaksi kuukaudesta luottokortilla. Yritin tätä selvittää ja kysyin monta kertaa voisimmeko keskustella asiasta. Sain vastaukseksi, että minä tuhlaan lastenvaatteisiin ja sisustussälään. Tätä pidemmälle emme koskaan asiassa päässeet.

Kolme vuotta sitten olimme jo siinä pisteessä, että mieheni oli kaikki yöt ”ylitöissä” ja minä valvoin yöt yksin vuoteessa. Olin täynnä vihaa, yksinäisyyden mukanaan tuomaa katkeruutta ja harkitsin eroa. Päätin kuitenkin vielä yrittää, koska rahahuolia lukuun ottamatta mieheni on varsin mukava ja hyvä isä lapsilleen. Muutimme uuteen asuntoon ja kaikki vaikutti hetken hyvältä kun oli yhteinen projekti.

Pikku hiljaa kuviot alkoivat toistaa itseään. Miehen rahat olivat aina viimeistään viikkoa ennen tilipäivää loppu ja hän pyysi minulta ruokarahaa. Tiedusteluihin siitä mihin kaikki rahamme kuluvat, kun joka kuussa 200-300€ hävisi, en koskaan saanut. Lopulta löysin talouslaskurin netistä jonka tallensin koneellemme ja kerroin miehelleni alkavani pitää tarkkaa kirjanpitoa. Maksoin pikku hiljaa pois kaikki velat jotka oli minun nimiini tehty näinä yli varojen elettyinä vuosina ja sitten oli tilinteon hetki. Istutin mieheni sohvalle ja vaadin, että hän näyttää minulle heti verkkopankkinsa ja kaikki tilinsä. Helposti tämä ei käynyt, mutta tein selväksi että ilman tilitietoja minua ei enää tässä kodissa näe.

Siinä sitten tuijotin verkkopankkia ja päivittäin toistuvia RAY merkintöjä. Vapisin, itketti, suututti olin shokissa. Laskin, että puolisoni oli pelannut viimeisen vuoden aikana noin 2400€ pelkästään veikkauksen ja RAY:n pelejä kortilla. Kun kysyin häneltä mitä ihmettä hän oikein on luullut tekevänsä sain vastaukseksi vain ”en minä ole niin paljoa pelannut, min olen voittanut”. Kerroin puolisolleni, että tämä pelaaminen on nyt tässä tai minä en aio olla osa hänen elämäänsä. Hän antoi minulle katseluoikeuden käyttötiliinsä ja lupasi lopettaa pelaamisen. Hän todella lopettikin, ainakin tilitietojen perusteella ja alkoi olla enemmän läsnä. Kuukauden päästä tästä hän latasi tabletille jalkapallopelin ja alkoi pelata sitä.

Hänen pelatessaan tätä jalkapallopeliä, kysyin useasti onko peli ilmainen ja eihän hän osta mitään lisäosia siihen. Hän sanoi pelin olevan ilmainen. Kun pelaamisesta alkoi tulla häiritsevää, hän esim. iltaisin istui tunteja tabletti sylissään pelaten peliä ja viikonloppuna ensimmäisenä katsoi tablettia, pyysin häntä lopettamaan pelaamisen. Hän ei lopettanut ja alkoi jälleen käydä ylitöissä öisin. Eilen hänen puhelimensa hajosi ja jouduimme ostamaan uuden, luottokortilla tietysti kun tilillä ei ole tarpeeksi rahaa. Uusi puhelin pyysi google tilin tietoja ja hän ilmeisesti vahingossa ne sinne laittoi tajuamatta mitä sen jälkeen tapahtuu. Puhelimeen ilmestyi hänen google sähköpostitilinsä, jollaisesta en edes tiennyt ja sähköposti oli täynnä kuitteja google play kaupasta. Selasin kuiteista, että hän on ostanut lähikuukausina yhteensä 280€ arvosta jotain leikkirahaa tähän ”ilmaiseen” jalkapallopeliinsä. Sanoin, että hänen pitää hankkia apua, että hän on ihan päästään vialla. Ei mitään kehittävää palautetta, mutta parempaan en suuttumukseltani pystynyt.

Nyt mietin onko tässä mitään järkeä jatkaa ihmisen kanssa joka mitä ilmeisemmin haluaa elää yhteisen arkemme rinnalla omaa kaksoiselämäänsä? Ihmisen jonka mielestä on hänen oma asiansa jos hän pelaa satoja euroja kuukaudessa, samalla kun meillä ei ole varaa ostaa lapsille uusia välikausitakkeja, samalla kun minä teen kaikkeni etten tuhlaa rahojamme turhuuteen. Onko järkeä pyrkiä johonkin parisuhdeterapiaan tällaisessa tilanteessa kun ongelmien syy on toisen peliriippuvuus? Voiko ihminen muuttua, voiko hän päästä eroon hajottavista käytösmalleistaan?

Olo on aivan turta ja yksinäinen ☹️