Ollaan oltu nyt 5 vuotta naimisissa, mieheni on alkoholisti, peliriippuvainen ja jotain muuta mielen ongelmaa, perheessämme on 2 yhteistä alle kouluikäistä pikkuenkeliä sekä edellisestä avoliitostani 8-luokkalainen miehen alku. Mies on aina juonut, siis joka päivä, joskus muutaman joskus enemmän, ei ole ollut mikään kauhee räyhä paitsi suhteen alkuaikoina kun sai jotain mustasukkasuus kohtauksia, mut nämäkin kuittasin sillä että hänen edellinen suhde oli vaikea jossa joutui petetytksi (ainakin näin hän silloin kertoi). Nyt alan ymmärtää, että kaikki on rauhallista koska olen kotona enkä oikeen muitten ihmisten kanssa tekemisissä, kaupassa käyn ja joskus vanhempieni luona, (loisto elämä!) Nyt on viimeaikoina siirtynyt kaljaa vahvempiin juomiin ja käytöskin humalassa muuttuu jotenkin ilkeäksi. Tämä peliriippuvuus taas on ihan oma lajinsa, pelaa päivittäin alkuaikoina siihen meni perheen ja omat rahat, ruokaa kyllä oli mutta kaikenlainen muu rahan tarve oli tuhlaamista, jotenkin sai aina puhutettua minut siirtämään rahojani tilillensä, jotenkin manipuloi asiat niin, että sain itsekkin vaikutuksen, että hän elättää meitä. Nyt olen kuitenkin omat ja lasteni rahat pitänyt visusti itselläni, eivätkä ne tosiaan suuria ole, joskus vedätän hänet maksamaan ruokaostokset ja sanon että minulla ei ole rahaa vaikka onkin. Nyt tässä muutama päivä meni niin, että ensin heittäytyi mustasukkaiseksi ja sitten alkoi kiukuttelemaan ja sitten oli pari päivää ettei puhunut oikeen mitään, mietin ensin, että mitähän MINÄ olen tehnyt??! kunnes tajusin, että rahat on loppu, kahteen päivään ei pystynyt pelaamaan😭. Eilen oli saanut raha-asiansa kuntoon ja elämä hymyili jälleen, mietti jopa vuokranmaksua ja keskusteli! siitä kanssani. Sitten on vielä iso onglema joka itseasiassa herätti minut tekemään jotain, tämä että hän on alkanut ilkeäksi pojalleni, joka ei todellakaan mitenkään provosoi eikä ansaitse tuollaista kohtelua. Suutuspäissään nimitteli ja haukkui 14 vuotiaan ja jopa tämän sairaudesta haukkui, aihetta oli suuttua, mutta ei näin. Ja tätä vi****a on jatkunut päivittäin, eilen sitten oli käynyt haukkumassa ilman että kuulin, poika kertoi minulle. Otin asian puheeksi ja hän vain ihmetteli, kun hänen syykseen kaikki kääntyy, ei merkkiäkään katumuksesta vaan mielestään toimii aivan oikein, sanoin että kun hän haukkuu poikaani hän haukkuu minua. Mielestäni mieheni on erittäin tunteeton, ei koskaan pyydä anteeksi mitään, ei osoita katumusta ja silti väittää minua kylmäksi ja kylmä olen vain koska en halua seksiä hänen kanssaan ja vain tämä asia meidän suhteessamme hiertää häntä muuten kaikki on hänen mielestään tosi hyvin. En halua seksiä miehen kanssa joka mieluummin pelaa rahansa kuin sijoittaa ne perheeseensä ja tulevaisuuteen. Kaikki laskut ja muut asiat hoidetaan viimetipassa, sähkölaskukin vasta sitten kun uhkaavat katkaista sähköt. Olen miettinyt onko tämä juominen ja pelaaminen syy vai seuraus jostain mielenvammasta? Omasta puolestani ollaan menty ohi siitä ajasta kun jaksoin välittää ja kannustaa ja olla tukena kun yritti lopettaa juomista (joka ei edelleenkään ole hänelle ongelma). Olen pitkään elänyt vain tuuliajolla ja odottanut, että joku tuo uutisen hänen kuolemastaan tai joku aamu ei vaan enää herääkkään. Nyt sitten viimein heräsin siihen että minun täytyy itse tehdä asialle jotain, haluaisin erota, mutta ei ole hajuakaan kuinka sen toteuttaisin, tuntuu raskaalta lähteä johonkin pois, repiä lapset uuteen elämään, lisäksi PELKÄÄN! pelkään, koska miehen edelliset erot kuulemani mukaan ovat päättyneet väkivaltaisesti ja ilmeisesti lähestymiskieltojakin on ollut, en edes uskalla mainita eroa, vaan lähtö on tehtävä ykskaks. Joskus olen puhunut erosta ja aina! on hän sanonut että lähde vaan, mutta lapsia (siis näitä kahta) et mukaan ota, ja se sattuu, sattuu vaikka tiedän, että hän ei todellisuudessa osaa/pärjää/pysty lapsia hoitamaan.